Tiistai-iltana Kiimingin seurakuntakeskukseen kokoontui kymmenkunta ihmistä pohtimaan, miltä seurakunnan toiminta voisi näyttää tulevaisuudessa. Puheenaiheena oli luonnollisesti myös 30-vuotiaan seurakuntakeskuksen tulevaisuus.
Tiistainen seurakuntalaisten kuulemistilaisuus oli osa käynnissä olevaa Kiimingin seurakunnan tilatarveselvitystä, joka puolestaan kuuluu Oulun seurakuntayhtymän Seurakuntien toimintakyky 2026 ‑ohjelmaan. Ohjelman tavoitteena on vähentää yhtymän kiinteistöjen määrää 30 prosenttia vuoteen 2026 mennessä. Tilatarveselvityksiä on tehty jokaiseen Oulun seudun seurakuntaan.
Seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Pekka Syrjäpalo kertoo, että tilatarveselitykseen kuuluvat olennaisena tilatarpeen kartoittamisen lisäksi myös seurakuntakohtainen toiminnan ja työskentelytapojen tunnistaminen.
– Näitä tarkastelemalla osaamme tehdä mahdollisia investointeja tai päätöksiä peruskorjauksista tai purkamisesta aluekohtaisesti oikealla tavalla, toteaa Syrjäpalo.
Tilaisuuden keskustelu painottui voimakkaasti juuri Kiimingin seurakuntakeskuksen kohtaloon. Rakennuksen sisäilma ei ole ollut aikoihin hyvä, sillä esimerkiksi alttarin etuosassa oleva lasikatto on vuosien varrella vuotanut vettä sisälle useita kertoja vuodessa aiheuttaen kosteusongelmia. Tila on myös voimakkaasti vajaakäytöllä, eikä esimerkiksi niin sanotussa talonmiehen päädyssä ole juuri lainkaan käyntiä.
Seurakuntakeskuksen remontin piti käynnistyä alun perin vuonna 2017, mutta sitä on siirretty vuosi vuodelta eteenpäin. Nyt remonttiin on varattu hieman yli kolme miljoonaa euroa rahaa vuosille 2025 ja 2026.
Kirkkoherra Pauli Niemelä näki kolme vaihtoehtoa rakennuksen tulevaisuudelle. Ensimmäinen oli, että odotetaan vielä muutama vuosi, ja tehdään kolmen miljoonan remontti, joka sekään ei välttämättä takaa tilan toimivuutta ja sisäilmaongelmien korjaamista.
Toisena vaihtoehtona Niemelä näki, että seurakuntakeskuksesta korjataan vain muutaman sadan tuhannen remontilla ilmastointi ja rakenneongelmat, kuten lasikatto, monitoimisalin seinä ja katto sekä muotoillaan rakennuksen ulkoa maastokaltevuudet kuntoon.
– Tällä voitaisiin saada rakennukselle käyttöikää muutama vuosikymmen lisää, Niemelä toteaa.
Kolmas vaihtoehto olisi seurakuntarakennuksen purkaminen ja uuden pienemmän rakentaminen. Niemelän mukaan uusi rakennus tulisi rakentaa 200 vuoden elinkaaren mukaisesti. Vain 30 vuotta paikoillaan olleen rakennuksen purkaminen herätti kuitenkin osassa yleisöä vastustusta.
– Olen ihastunut tähän taloon ja pidän sitä helmenä. Täällä on valtavasti musiikkitoimintaa ja kuorot harjoittelevat tiloissa viikoittain. Kyllä tämä remontilla pitää saada kuntoon. On aika huono homma, että tämän tilan remontista on laistettu vuosia ja muut rakennukset yhtymässä ovat menneet tämän edelle, kuului erään seurakuntalaisen puheenvuoro.
Yhtä mieltä yleisössä oltiin siitä, että mikäli seurakuntakeskus säilyy, on siitä tehtävä houkuttelevampi, viihtyisämpi ja monikäyttöisempi. Pauli Niemelä toteaakin, että seurakuntakeskusta varataan vain harvoin esimerkiksi hääjuhliin. Myös punaisessa vanhan koulun rakennuksessa sijaitseva Montin sali kaipaa pikaista pintaremonttia.
Titta Tiri pohti, voisiko tilojen käyttöä tehostaa siirtämällä toimistotilat toisesta rakennuksesta samaan rakennukseen seurakuntasalin kanssa. Häntä myös huolestutti, mitä seurakuntakeskuksen uruille tapahtuu, jos rakennusta remontoidaan tai se puretaan.
– Fakta on, että seurakuntakeskuksesta on luovuttava tai sitten tilanteelle on tehtävä jotakin nopeasti. On vertailtava, kumpi on kannattavampaa – remontti vai purku ja uuden rakentaminen. Jos päädymme rakentamaan uuden tilan, se voisi olla ilmeeltään yhtenäinen kirkon ja vanhojen koulujen kanssa, Tiri pohti.
Seurakunnan entinen pappi Arto Kouri pohti, voisiko talviajalla jumalanpalvelukset järjestää seurakuntakeskuksessa ja kirkkorakennusta pitää kylmänä.
– Se säästö, mikä kirkon lämmityksestä saataisiin, käytettäisiin tämän rakennuksen kestäväksi saattamiseksi. Ongelmainen asunto- ja toimistotilapääty voitaisiin sitten vaikka purkaa pois, Kouri esitti.
Pekka Syrjäpalo tiedusteli, mitä ajatuksia seurakuntalaisissa herättäisi jalkautuvan työn lisääminen ja vieraissa tiloissa toiminnan järjestäminen. Idea herätti alkuun pientä epäröintiä. Seurakuntalaisia huoletti, asettavatko vieraat tilat ehtoja ja rajoituksia seurakunnan perustehtävän, kristillisen sanoman levittämisen kannalta. Lisäksi kaivattiin konkreettisia esimerkkejä siitä, missä tiloissa seurakunta voisi toimia.
Kirkkoherra Pauli Niemelä muistuttaa, että vaikka toiminnan painopistettä siirrettäisi jalkautuvampaan toimintaan, niin seurakunta järjestäisi myös kokoavaa toimintaa omissa tiloissaan. Niemelän mukaan verkostoituminen ja yhteistyö on tärkeää seurakunnalle, sillä sitä kautta ihmisiä tavoitetaan parhaiten.
– Olemme vuosien varrella saaneet eri järjestöistä ja yhdistyksistä yhteistyökumppaneita tarjoamalla tilojamme heille, se on myös seurakunnan etua.
Yleisöstä ehdotettiin, että voisiko seurakunta toimia esimerkiksi paikallisten herätysliikkeiden tiloissa ja kehitellä samalla yhteistyötä näiden kanssa. Mahdollisiksi toimitilavaihtoehdoiksi esitettiin myös nuorisoseuran taloja, senioritalojen yhteisötiloja sekä kylätaloja.
Pauli Niemelä myös ajattelee, että Suvelan tiloja voitaisiin hyödyntää seurakunnan toiminnassa nykyistä enemmän.
Kiimingin seurakunnan tilatarveselvityksen on tarkoitus valmistua ensi keväänä. Lopulliset päätökset toimenpiteistä tehdään yhteisen kirkkoneuvoston ja ‑valtuuston toimesta. Tiistaisessa yleisötilaisuudessa esitetyt ajatukset saatetaan kirkkoneuvoston ja ‑valtuuston tiedoksi.
Seurakuntalaisille on avattu myös verkkokysely, jossa voi kertoa näkemyksiään seurakunnan näkemyksiä tiloista ja toiminnasta. Kysely on avoinna 14.12. asti, ja aktiivisin keskusteluun osallistuja ja parhaaksi äänestetyn idean keksijä palkitaan.
Verkkokysely löytyy osoitteesta www.oulunseurakunnat.fi/tilakysely.