Kat­seet Jolos­joen valu­ma-alu­eel­le – Kan­sa­lais­ha­vain­noin­tia halu­taan lisä­tä ja helpottaa

Roy Mattson (kuvassa katse kameraan) sekä muut Jolojoen valuma-alueen tilanteesta kiinnostuneet saivat joen tilanteesta ja tulevista suunnitelmista tietoa Hannuksessa viime viikolla. Yleisö pääsi myös merkitsemään vesistökunnostusten kannalta olennaisia kohteita, kuten kosteikkoalueita, kartalle. Mattson uskoo, että joen suunta on nyt saatu käännettyä kohti parempaa. Kuva: Teea TunturiRoy Mattson (kuvassa katse kameraan) sekä muut Jolojoen valuma-alueen tilanteesta kiinnostuneet saivat joen tilanteesta ja tulevista suunnitelmista tietoa Hannuksessa viime viikolla. Yleisö pääsi myös merkitsemään vesistökunnostusten kannalta olennaisia kohteita, kuten kosteikkoalueita, kartalle. Mattson uskoo, että joen suunta on nyt saatu käännettyä kohti parempaa. Kuva: Teea Tunturi

Jolos­jo­kea ja Jolos­jär­veä on kun­nos­tet­tu jo muu­ta­man vuo­den ajan muun muas­sa Kii­min­ki­joen kala­ta­lous­a­lu­een toi­mes­ta. On kun­nos­tet­tu kos­kia ja palau­tet­tu jokea alku­pe­räi­seen muo­toon­sa, jot­ta saa­tai­siin palau­tet­tua kalas­toa alu­eel­le. Myös Met­sä­kes­kuk­sel­la on alu­eel­la vesiensuojeluhankkeita.

Työ­tä riit­tää kui­ten­kin vuo­sik­si eteen­päin­kin, niin huo­noon kun­toon joki on maa- ja met­sä­ta­lou­den sekä muun haja­kuor­mi­tuk­sen vuok­si päässyt.

Nyt osan­sa Jolos­joen valu­ma-alu­een hyväk­si tekee Veden äärel­lä ‑han­ke, jota hal­lin­noin ProAgria Poh­jois-Suo­mi, Oulun Maa- ja koti­ta­lous­nai­set sekä Oulun Kala­ta­lous­kes­kus. Muka­na ovat myös Suo­men ympä­ris­tö­kes­kus (Syke) ja Suo­men vesis­tö­sää­tiö. Rahoi­tus hank­keel­le tulee Euroo­pan maaseuturahastolta.

Vuo­den 2028 kevää­seen ulot­tu­van hank­keen pää­ta­voit­teet on tehos­taa Poh­jois-Poh­jan­maan alu­een vesien­hoi­toa, koh­den­taa toi­men­pi­tei­tä parem­min sekä var­mis­taa vesien­hoi­don jatkuvuus.

Jolos­joen valu­ma-alu­een toi­mii Veden äärel­lä ‑hank­keen pilot­tia­lu­ee­na. Pilot­tia­lue­toi­min­nan tii­moil­ta alu­eel­le laa­di­taan yhteis­työs­sä eri toi­mi­joi­den ja maa­no­mis­ta­jien kans­sa valu­ma-alue­kun­nos­tus­ten toi­men­pi­deoh­jel­ma. Tähän koo­taan pai­kal­li­ses­ti havait­tu­ja kun­nos­tus­tar­pei­ta sekä jo toteu­tet­tu­ja kun­nos­tus­koh­tei­ta. Tätä var­ten vesis­tö­vä­keä oli kokoon­tu­nut vii­me vii­kol­la Han­nuk­sen kou­lul­le, jos­sa asian­tun­ti­jat oli­vat ker­to­mas­sa sii­tä, mil­lais­ta tie­toa toi­men­pi­deoh­jel­maa var­ten kaik­ki­aan kootaan.

Illan aihee­na oli eri­tyi­ses­ti kan­sa­lais­ha­vain­noin­nin tär­keys sekä se, miten sen rapor­toin­tia tul­laan jo lähi­tu­le­vai­suu­des­sa hel­pot­ta­maan. Syken Timo Pyhä­lah­ti esit­te­li Han­nuk­ses­sa kart­ta­pal­ve­lui­den käyt­töä vesis­tö­kun­nos­tuk­ses­ta kiin­nos­tu­neil­le. Vesis­tö­kun­nos­ta­jan kart­ta­pal­ve­lun lisäk­si esil­lä oli uusi pal­ve­lu, ja sii­hen liit­ty­vä mobii­liap­pi, jon­ka avul­la voi­daan hel­pos­ti antaa taval­li­sia kan­sa­lais­ha­vain­to­ja liit­tyen muun muas­sa vir­ta­ve­sien kun­nos­tuk­siin sekä valuma-aluekunnostuksiin.

Han­nuk­seen oli kokoon­tu­nut run­saas­ti valu­ma-alu­een tilan­tees­ta kiin­nos­tu­nut­ta väkeä. Osa oli maa­no­mis­ta­jia, osa vesis­tö­kun­nos­tuk­sen vapaa­eh­toi­sia ja osa pai­kal­li­sia asuk­kai­ta. Jou­kos­sa oli myös Oulun met­sän­kä­vi­jäin tuki ry:n edus­ta­ja Roy Matt­son, joka ker­toi yhdis­tyk­sen tuke­van par­tio­lip­pu­kun­nan toi­min­taa. Yhdis­tyk­sel­lä on Jolos­jo­ki­var­res­sa lei­ri­kes­kus, jon­ka vuok­si joen kun­to kiin­nos­taa sitä. Lisäk­si par­tio­aat­tee­seen kuu­luu luon­non moni­muo­toi­suu­den säilyttäminen.

– Olem­me näh­neet Jolos­joen erit­täin huo­not ajat, ja nyt olem­me saa­neet huo­ma­ta, että veden laa­tu on kään­ty­nyt parem­paan suun­taan jo teh­ty­jen toi­men­pi­tei­den ansios­ta, Matt­son sanoo.

Hänen mukaan­sa pis­tee­nä iin pääl­le on se, että joki saa­daan vih­doin palau­tet­tua takai­sin luon­non­ti­laan. Myös hänen edus­ta­man­sa yhdis­tys on teh­nyt osan­sa Jolos­joen hyväk­si, se on kun­nos­ta­nut lei­ri­kes­kuk­sen­sa koh­dal­ta jokea jo tois­ta­kym­men­tä vuot­ta sitten.

– Uskon täy­sin, että joki tulee vie­lä upe­aan kun­toon, kalas­to palaa sii­hen ja vir­kis­tys­käyt­töä voi­daan lisä­tä, Matt­son sanoo.

Hänen tapaan­sa moni tilai­suu­teen osal­lis­tu­ja uskoo sekä Jolos­joen että Kii­min­ki­joen ja valu­ma-aluei­den tilan para­ne­mi­seen, mut­ta myös uhka­ku­via näh­tiin. Yksi mer­kit­tä­vim­mis­tä, joka illan aika­na nousi esiin, on Väli­maan kier­to­ta­lous­a­lu­een vai­ku­tus lähia­lu­een vesiin. Osal­lis­tu­jat toi­voi­vat avoin­ta yhteis­työ­tä eri toi­mi­joi­den kans­sa, jot­ta alu­een vesis­tö­kuor­mi­tus voi­tai­siin avoi­mes­ti selvittää.

Väli­maan lähia­lu­eel­la asu­va Anne Nyman ker­too huo­les­tu­nee­na kier­to­ta­lous­a­lu­een lähi­jär­ven pin­nal­la ole­vas­ta har­maas­ta ainees­ta, jon­ka laa­tua hän on yrit­tä­nyt tut­ki­tut­taa huo­noin tulok­sin. Samoin hän on nos­ta­nut esil­le huo­len­sa suu­rek­si kai­ve­tus­ta ojas­ta, jota pit­kin Väli­maan vesiä valuu koh­ti Jolos­joen valuma-aluetta.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.