Jolos­joes­sa on ainek­sia parem­mak­si joeksi

Jolos­joen kun­nos­ta­mi­seen täh­tää­viä toi­men­pi­tei­tä on teh­ty jo usean vuo­den ajan. Kun­nos­tus­tar­ve­sel­vi­tys val­mis­tui vuon­na 2018, ja sii­nä arvioi­tiin kun­nos­tus­tar­vet­ta ole­van 59 koh­tees­sa. Suu­rin osa näis­tä kos­kee perat­tu­jen kos­kien ennal­lis­ta­mis­ta. Tämän vuo­den aika­na Kii­min­ki­jo­ki ry:n aloit­tees­ta on teh­ty kuor­mi­tus­sel­vi­tys­tä sekä kos­ki­kun­nos­tus­suun­ni­tel­maa, joka val­mis­tui vas­ti­kään. Par­hail­laan kun­nos­ta­mi­sel­la las­ke­taan hin­ta­lap­pua, jot­ta rahoi­tus­ta voi­daan läh­teä eri hank­keil­le hakemaan.

Jolos­jo­ki valit­tiin kun­nos­tus­toi­mien koh­teek­si, kos­ka se on Kii­min­ki­joen toi­sek­si pisin sivu­jo­ki, jon­ka eko­lo­gi­nen tila on arvioi­tu hyväk­si, mut­ta joka on vaa­ras­sa hei­ken­tyä. Joen kun­nos­ta­mi­sel­la pys­ty­tään vai­kut­ta­maan jon­kin ver­ran myös Kii­min­ki­joen ala­juok­sun tilaan.

Vir­taus­o­lot, vii­py­mä ja veden kor­keus on Jolos­joes­sa arvioi­tu tyy­dyt­tä­väk­si, vaik­ka joen tila muu­ten on hyvä. Syy tähän on kos­kien per­kauk­ses­sa. Jolos­joen kos­kia on Juk­ka Tuo­hi­non teke­män kun­nos­tus­tar­ve­sel­vi­tyk­sen mukaan perat­tu 1950-luvul­la maan­vil­je­ly­se­del­ly­tys­ten paran­ta­mi­sek­si, ja näi­den per­kaus­ten vuok­si kos­ki­pai­kat ovat monin pai­koin jokie­liös­töl­le suo­jat­to­mia ja karuja.

Jolos­joen kala­ta­lou­del­li­sen kos­ki­kun­nos­tus­suun­ni­tel­man on laa­ti­nut Kuo­pion Teho-Lou­hin­ta Oy:n Juha Rou­vi­nen. Suun­ni­tel­ma kat­taa toi­men­pi­de-ehdo­tuk­set 27 eri kun­nos­tus­koh­teel­le, jot­ka kan­nat­taa toteut­taa useam­mas­sa vai­hees­sa ja usea­na eri vuonna.

Rou­vi­sen mukaan suun­ni­tel­mas­sa esi­tet­ty­jen kos­ki­kun­nos­tus­ten myö­tä Jolos­jo­keen muo­dos­tu­nee tai­me­nil­le yhteen­sä noin 0,8 heh­taa­ria lisään­ty­mis­so­raik­ko­ja sekä noin 1,9 heh­taa­ria pien­poi­ka­sa­laa. Kun­nos­tus­toi­mil­la tavoi­tel­laan paras­ta mah­dol­lis­ta tai­me­nen poi­kas­tuo­tan­toa eri kos­ki­koh­teis­sa. Las­kel­mis­sa joki jää vie­lä alle tai­me­nen luon­tai­sen elin­kier­ron, mut­ta jos sitä tuet­tai­siin istu­tuk­sil­la, tilan­ne saat­tai­si ajan myö­tä Rou­vi­sen mukaan muut­tua, ja lopul­ta Jolos­jo­ki oli­si joki, jos­sa eläi­si oma tai­men­kan­ta, jota ei tar­vit­si­si tukea istu­tuk­sin. Nyt joes­sa tava­taan tai­me­nen lisäk­si muun muas­sa loh­ta ja har­jus­ta, mut­ta mää­rät ovat pieniä.

Jolos­joen valu­ma-alu­eel­la on tar­vet­ta vähen­tää met­sä- ja maa­ta­lou­den kuor­mi­tus­ta, joten sik­si kuor­mi­tus­sel­vi­tys teh­dään koko valu­ma-alu­eel­ta. Kuor­mi­tus­sel­vi­tyk­sen ennak­ko­tie­dois­ta sel­vi­ää muun muas­sa, että Jolos­jär­ven tila on tyy­dyt­tä­vä, Kes­kim­mäi­sen­jär­vi on umpeen­kas­va­nut ja esi­mer­kik­si Kalao­jas­ta Han­nuk­sen län­si­puo­lel­ta tule­va vesi on hyvin rus­ke­aa. Hydro­bio­lo­gi Pek­ka Maju­rin laa­ti­man kuor­mi­tus­sel­vi­tyk­sen poh­jal­ta tul­laan laa­ti­maan toi­men­pi­de-ehdo­tuk­set, jot­ta joen tule­vat kala­ta­lou­del­li­set kun­nos­tuk­set menes­tyi­si­vät, ja joen vir­kis­tys­käy­tön mah­dol­li­suu­det kasvaisivat.

Nyt Jolos­joen suh­teen sel­vi­tel­lään ran­ta-asuk­kai­den sekä maa­ta­lou­den ja met­sä­no­mis­ta­jien mie­li­pi­tei­tä sekä innok­kuut­ta yhteis­työ­hön Jolos­joen kun­nos­ta­mi­sek­si. Suun­nit­te­lus­sa Kii­min­ki­jo­ki ry:n lisäk­si muka­na ovat muun muas­sa Met­sä­kes­kus, ELY ja Kii­min­ki­joen kalatalousalue.

– Hei­täm­me haas­teen maa­no­mis­ta­jil­le ja mök­ki­läi­sil­le: Miten vähen­tää yhdes­sä kuor­mi­tus­ta jokeen ja sen lat­va­pu­roi­hin? Alu­een maat ovat hap­pa­mia sul­faat­ti­mai­ta, joten on tär­keä­tä, että joen lähei­syy­des­sä ei kai­ve­ta lii­an syviä uomia ja suo­ja­kais­taa jätet­täi­siin rei­lus­ti, Kii­min­ki­jo­ki ry:n Pet­ri Haa­pa­la sanoi Han­nuk­ses­sa jär­jes­te­tys­sä han­ke­ti­lai­suu­des­sa, jos­sa oli muka­na 45 asias­ta kiin­nos­tu­nut­ta ihmistä.

Han­nuk­ses­sa pai­kal­la ollut Oulun seu­dun ympä­ris­tö­toi­men ympä­ris­tö­tar­kas­ta­ja Han­nu Sal­mi kiit­te­li Kii­min­ki­jo­ki ry:tä sii­tä, että se on otta­nut jo hyvis­sä ajoin hank­kee­seen mukaan usei­ta eri asian­tun­ti­ja­ta­ho­ja sekä alu­een asuk­kaat ja maanomistajat.

– Hie­no näh­dä, että väki on yksis­sä tuu­min tääl­lä kool­la pelas­ta­mas­sa Jolos­jo­kea. Tämä vai­kut­taa mer­kit­tä­väs­ti myös Kii­min­ki­jo­keen. Esi­mer­kil­lis­tä toi­min­taa ihan valtakunnallisesti.