Kiimingin seurakunnan itsenäisyyspäiväjuhlaa vietettiin seurakuntakeskuksessa perinteiseen tapaan musiikin, runojen ja puheiden voimin. Juhlassa myös palkittiin Kiimingin seurakunnan luottamushenkilöitä ja työntekijöitä sekä siunattiin tehtäväänsä uusia työntekijöitä.
Juhlapuheen itsenäisyyspäivän juhlassa Kiimingissä piti Kiiminki-seuran puheenjohtaja Matti Kontio. Hän totesi puheensa alussa, että Suomi saavutti 107 vuotta sitten tärkeimmän ja arvokkaimman asian, mitä kansakunnalla voi olla, itsenäisyyden.
– Muistamme sotiemme veteraaneja heidän uhrauksistaan, kunnioitamme niitä miehiä ja naisia, jotka antoivat henkensä isänmaan puolesta, enempää ei isänmaansa eteen voi antaa.
Suomen itsenäisyyttä vuosikymmenittäin tarkasteltaessa Kontion mukaan Suomen selviytyminen itsenäisenä valtiona on tavallaan ihme.
– Olemmehan pieni kansakunta suurten valtioiden joukoissa, hän sanoi.
Käytyjen sotien lisäksi Matti Kontio nosti puheessaan esiin muun muassa jälleenrakentamisen ajan sotakorvauksineen, liittymisen YK:n, EU:n ja Naton jäseneksi ja Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen aiheuttamat vaikutukset maamme turvallisuustilanteeseen. Hän ilmaisi puheessaan huolensa vastakkainasettelun ja kaksinapaistumisen voimistumisesta niin meillä kuin muuallakin.
– Toivoa sopii, että palattaisiin takaisin toisten kunnioittamiseen ja kuuntelemiseen myös eduskuntatasolla. Sivistysmaan mittarina on käytetty sitä, kuinka yhteiskunta kantaa huolta vähäosaisistaan. Vastakkainasettelun tuloksena tehtävät päätökset eivät tue tätä määrittelyä, vaan johtavat usein päinvastaiseen tulokseen. Kansallisen yhtenäisyyden kannalta on vara pyrkiä parempaan lopputulokseen.
Kontio päätti puheensa herättäen ajatuksia siitä, miten tärkeätä on se, että kaikki saisivat kokea sen, että eivät ole yksin. Tämän teeman merkitys näkyy hänen mukaansa henkilötasolta aina itsenäisen Suomen tasolle.