Ääni­maa­il­man ja abstrak­tin maa­lauk­sen yhteispuhelu

Gal­le­ria Oska­ri Jau­hiai­sen vuo­den vii­mei­nen näyt­te­ly on Jan­ne Raap­pa­nan ABSTRACT SOUNDWALK 2 — depres­sio­nis­tic manifest.

Parin vii­me vuo­den aika­na tai­te­li­ja Jan­ne Raap­pa­na on uppou­tu­nut ään­ten maa­il­maan. Raap­pa­na maa­laa abstrak­te­ja tau­lu­ja ääni­mai­se­mis­ta ins­pi­roi­tuen, nau­hu­ri sekä pens­se­li tär­keim­pi­nä työ­ka­lui­naan. Mat­kus­taes­saan hän nau­hoit­taa kau­pun­kien ja luon­non raja­mai­ta, joi­den ään­ten maa­il­ma on yhdis­ty­nyt visu­aa­li­seen puoleen.

Jan­ne Raap­pa­nan Abstract Soundwalk 2 ‑näyt­te­lyn tau­lui­hin on visua­li­soi­tu­nut se aivo­ta­pah­tu­ma tai koke­mus, joka on koet­tu pai­kan pääl­lä soundwalk ‑reis­suil­la.

Näyt­te­ly on ääni­maa­il­man sekä abstrak­tin maa­lauk­sen yhteis­pu­he­lu. Tar­koi­tuk­se­na on havah­dut­taa kävi­jöi­tä kuun­te­le­maan tar­kem­min mitä kau­pun­gin ja sen raja­mai­den ääni­rin­ta­mal­la tapahtuu. 

Tai­te­li­ja halu­aa myös muis­tut­taa, että ääni­mai­se­mia yli­pään­sä on olemassa. 

– Ääni­mai­se­ma on se raa­ka­da­ta, joka kul­keu­tuu kor­viim­me. Ihmi­sen tuot­ta­maa ään­tä on entis­tä vai­keam­pi pääs­tä kar­kuun; mil­loin luon­non äänet tun­keu­tu­vat ihmi­sen ääni­re­vii­ril­le, mil­loin ihmi­nen luon­toon, Raap­pa­na kuvailee.

Näyt­te­ly on avoin­na 4.1. saakka.Galleria Oska­ri Jau­hiai­sen näyt­te­lyi­tä koor­di­noi Val­veen kaupunginosakulttuuri.