Olhava on yksi parhaimpia paikkoja uuden vety- tai metaanitehtaan sijoittumiselle. Tehdashan tarvitsee paljon edullista sähköä, vettä ja hiilidioksidia. Edullista sähköä saadaan tuulivoimalla, jos kuntapäättäjät ja kuntalaiset näin haluavat. Vedestä ei ole pulaa. Hiilidioksidia saadaan teräs‑, puunjalostus- ja lämpövoimalaitoksista. Ja junalla kuljetus on edullisinta.
Tämäntyyppinen tuotantolaitos sijoitetaan yleensä vähintään kilometrin etäisyydelle lähimmästä asutuksesta räjähdysvaaran vuoksi. Logistiikan kannalta ratayhteys on elintärkeä. Myös korkeiden kuljetusten tarve on olemassa, jolloin ylikulku radan yli helpottaa logistiikkaa.
Myös suunnitteluasteella oleva Perämeren kiertävä vety- tai metaanikaasuputkihanke sijoittuu todennäköisesti nykyisen rautatieverkoston itäpuolelle.
No mitä Iissä pitäisi asialle tehdä. Ottaa kaikki mahdollinen saatavissa oleva hyöty tuulivoimabuumista ja asettaa tavoitteeksi se, että tuulivoimasta saadaan maksimitulot Iin kuntaan. Tuulivoimaloiden minimivuokran tulisi olla 50 000 euroa per voimala. Myös tuulivoimaloiden tarvitsemista tiealueista ja sähkölinjoista tulisi saada vuosittainen korvaus. Tavoitteena olisi saada kuntaan ja kuntalaisille 10 miljoonaa euroa lisätuloja vuodessa. Kuntapäättäjät, metsänhoitoyhdistykset ja maanomistajat: nyt on yhteistyön paikka.
Toinen asia ovat tieyhteydet. Nykyinen Olhava-Öijärvi on surkea ja asia ei tunnu etenevän. Tiessä on kuoppia. Hiekoitusta ei tehdä edes pääkallokeleillä. Tuntuu ihmeelliseltä, kun yritykset investoivat miljardeja, niin yhteiskunnalla ei ole varaa ylläpitää asianmukaista tieverkostoa.
Iin kunta voisi ottaa verrokiksi Kempeleen, jossa kehitys on järisyttävän nopeaa. Tosiasia on, että ilman Kärkkäisen liikekeskusta Ii olisi onneton tuppukylä. Iillä on erinomainen sijainti, monta upeaa jokea, vetovoimainen uistelukohde Oijärvi, kuitenkin elinkeinoelämän kehitys on hyvin vaatimatonta.
Olisiko peiliin katsomisen paikka. Pitäisikö uusi kuntatalo rakentaa keskelle kuntaa Olhavaan, jotta virkamiehet vapaaehtoisesti jalkautuvat miettimään uusia vaihtoehtoja?
Matti Lahdenperä