Oulussa on viime aikoina keskusteltu Merikosken entisöimiseen liittyvistä toimista ja niiden hitaasta etenemisestä päätöksenteossa. Mielestäni on selvää, että viiden vuoden odotus ison paikalliskulttuurimme ja ‑luontomme palauttamiseen tähtäävän projektin äärellä on liian pitkä aika ja kaupungin on käytettävä tulevalla valtuustokaudella valtaansa asian hoitamiseksi maaliin. Merikoski ei saa kuitenkaan olla ainoa vesistöalue, johon Oulu kiinnittää huomionsa.
Kiiminkijoki – se vapaana virtaa. Ja on myös vihdoin pitkään kaipaamansa huomion kohteena, kun viime syksynä käynnistyi monivuotinen koordinaatiohanke, jonka pitkän tähtäimen tavoitteena on kunnostaa vesiympäristöä ja elvyttää joen kalakantoja. Hankkeen puitteissa kuitenkin vasta luodaan pohjat toiminnalle koordinaation ja hankehakemusosaamisen kautta. Ilman vahvaa tukea kaupungilta työ voi uhkaavasti jäädä vain kauniiksi haaveiksi.
Kiiminkijoki on luonnontilaisena ja rakentamattomana jokena Suomessa harvinaisuus ja Oulun seudulle hiomaton timantti. Koska padot eivät tuki luontaista nousupolkua on luonnon tilaa ehostamalla täysin mahdollista palauttaa joen lohi- ja taimenkannat entisaikojen loistoonsa. Kalastusmatkailun ja paikallisten perinteiden näkökulmasta potentiaali olisi valtava. Jotta jaossa olevia hankerahoituksia saadaan myös meille, olisi Oulun kaupungin läsnäololla merkittävä vaikutus.
Oulun on tunnistettava Kiiminkijoen valtava potentiaali ja merkitys paikalliselle kulttuurillemme ja luontomme monimuotoisuudelle. Puheiden rinnalle tarvitaan tekoja ja Oulun pitää laatia selkeä ja kunnianhimoinen strategia Kiiminkijoen kunnostamiselle ja sitä seuraten kalastus- ja luontomatkailulle alueella.
Jere Tapio, kunta- ja aluevaaliehdokas (kesk.), Keskustanuorten puheenjohtaja