Ahneus ja aikamme mammonan palvonta ovat pilanneet liian monen ihmisen elämänlaadun. Kun eläinlääkäribisnes rahastaa kohtuuttomia hintoja lemmikkien hoidosta seuraten yksityisten lääkärifirmojen mallia, monella pienituloisella ei enää ole varaa eläinkumppaniin, tai he joutuvat pahimmassa tapauksessa jättämään ne hoitamatta/luopumaan niistä. Jo nyt moni joutuu valitsemaan lääkkeiden, ruoan ja lämmön välillä kun harvan tulot riittävät nykytason elämiseen.
Kunta- ja aluevaaliehdokkaana aion peräänkuuluttaa eläinavusteisten palvelujen tärkeyttä kuten olen tehnyt aiemminkin. Nythän on kirjastoissa lukukoiria ja joitakin tällaisia palveluja. Palvelukodeissa olisi hyvä olla myös lemmikkejä, jolloin niin hoitajien kuin vanhusten hyvinvointi vain kasvaisi.
On tärkeätä, että vaikka säästöjä etsitään kissojen ja koirienkin kanssa kaikesta terveydenhuollossa, julkiset eläinlääkäripalvelut on saatava kohtuuhintaisiksi. Niiden tulisi myös hankkia magneetti- ja röntgenpalveluita koska näiden hinnat ovat tähtitieteellisiä pörssiyrityksissä. Lemmikki ei ole vain varakkaiden luksustuote, vaan varsinkin yksinäisille, yksinasuville ikäihmisille se ehkä tärkein arjen laatutekijä, kumppani ja tassuterapeutti. On tunnettu fakta, että eläimen rapsuttaminen ja hellittely laskee verenpainetta ja saa ikäihmiset lenkille hoitamaan kuntoaan. Tämä on juuri sitä kohtuuhintaista ikäihmisten elämänlaadun vaalimista, josta paljon puhutaan, mutta johon ei koskaan tunnu riittävän resursseja. Ikäihmisiä valistetaan jumppaamaan kotona ja kävelemään lihaskunnon ylläpitämiseksi ja juuri tässä lemmikki on äärimmäisen tehokas ja miellyttävä keino motivoida siihen.
En usko niitä, joiden mielestä mihinkään pienituloisten ja keskiluokkaisten palveluihin ei riitä rahaa. Kuten näemme Yhdysvaltain esimerkistä, rikkaiden joukossa on suuri määrä ääriahneita himohamstraajia, joille mikään määrä rikkautta ei riitä vaikka se vie tuhkat köyhempien pesästä. Sama kehitys näkyy Suomessa kun oikeisto nyt satsaa niitä vähäisiä varoja eniten niille (ja yksityisille terveysjäteille), jotka niitä vähiten tarvitsevat. Lisäksi olemme paljosta velkaa eläimille, jotka ovat kautta historian auttaneet ihmisiä sellaisella pyytettömyydellä, mikä on ihmiselle vierasta. Ne auttavat havaitsemaan tauteja, löytämään huumeita, varoittamaan sairauksista ja vaaroista. Ketään ei siksi tulisi pilkata ”koiraksi” tai ”siaksi.”
Kaarina Kailo, tietokirjailija, Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallitus, kunta- ja aluevaaliehdokas (vas.)