Päättäjille esitettävien kuvaajien käppyrät näyttävät uhkaavilta ja tilanne hallitsemattomalta. Mikä lääkkeeksi yhtälöön, jossa väestö ikääntyy, perheiden haasteet lisääntyvät, työntekijöiden saatavuus heikkenee eivätkä tietojärjestelmät keskustele keskenään?
Osa kokonaisratkaisua on moniammatillinen yhteistyö ja järkevä lääkehoito. On arvioitu, että Pohjois-Pohjanmaalla voidaan säästää n. 13 miljoonaa euroa vuosittain ottamalla käyttöön lääkehoidon arvioinnin palveluseteli – ja tämä on vasta iäkkäiden osuus. Proviisori Outi Laatikainen totesi Oulussa tehdyssä väitöskirjatyössään, että jopa neljännes iäkkäiden potilaiden erikoissairaanhoidon päivystyskäynneistä johtuu lääkehaitoista. Lääkehaitat ovat yleisin sairaalahoidon syy ja yksi yleisimmistä kuolinsyistä. Tutkimus vahvisti myös tunnistetun ongelman; lääkityslistat eivät ole ajantasalla, vaan ne ovat lähes poikkeuksetta virheellisiä. Merkittävä osa lääkehaitoista ja niiden aiheuttamista kuluista ja inhimillisestä kärsimyksestä olisi ehkäistävissä. Tästä esimerkkinä itsenäisesti asuvan iäkkään joutuminen palveluasumisen piiriin lääkehaittojen aiheuttaman kaatumisen vuoksi maksaa vuositasolla n. 45 000 €.
Kun lääkkeitä määrätään eri tahojen toimesta, tieto ei liiku automaattisesti, itsehoitolääkkeet eivät kirjaudu järjestelmiin ja jopa puolet ihmisistä käyttää lääkkeitä toisin kuin lääkäri on määrännyt, vaikeudet alkavat. Diagnooseja ja hoitopäätöksiä tehdään virheellisen tiedon varassa. Vain lääkkeenkäyttäjä itse tietää mitä lääkkeitä ja miten hän niitä käyttää ja tämän tiedon täytyy olla ammattilaisten käytettävissä. Nykytilanteessa on suuri riski noidankehälle, jossa lääkehaittaan määrätään uusi lääke sen sijaan, että alkuperäistä hoitoa ja sen toteutumista arvioidaan tarkemmin. Farmaseuttien ja proviisorien tekemät lääkityksen ajantasaistamiset ja lääkehoidon arvioinnit tulevat olemaan tulevaisuudessa yhtä luontevia työkaluja lääkärin ja hoitajan arjessa kuin röntgenkuvat ja laboratoriotulokset ovat jo tällä hetkellä ja yllä mainitut ongelmat saadaan hallintaan.
Hyvinvointialue mahdollistaa todella tehokkaan ja taloudellisen toiminnan. Olen saanut kokea sen itse vastatessani koronarokotteiden koordinoinnista Keski-Pohjanmaalla, missä sote toimii jo keskitetysti. Olemme olleet rokottamisessa Suomen kärkeä koko pandemian ajan ja tämä on integraation ja osaavien ammattilaisten ansiota. Tieto liikkuu nopeasti, toiminta on yhdenmukaista, eikä hallinnollisia asioita tarvitse tehdä moneen kertaan. Keskittäminen on säästänyt sekä aikaa että rahaa ja samaan aikaan rokotukset ovat edistyneet samaa tahtia joka paikkakunnalla.
Hyvinvointialueella pitää ottaa heti oikeat lääkkeet käyttöön, jotta päästään vastaaviin tuloksiin. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa vääriin lääkkeisiin ja tyhjiin lupauksiin. Sinä voit auttaa laittamalla kaksi asiaa kuntoon; päivitä oma lääkelistasi ja äänestä aluevaaleissa.
Paula Haapakoski
sairaala-apteekkari
aluevaaliehdokas (kesk.)
Ylivieska