Nimi­mer­kil­le Höpöhöpö

Kii­tos vies­tis­tä­si Teks­ta­rit-pals­tal­la, vaik­ka se tuli­kin nimi­mer­kin takaa! Yri­tän todel­la­kin tavoi­tel­la vii­saut­ta sii­hen, miten muu­tok­sia saa­daan aikaan, kos­ka olem­me vält­tä­mät­tö­mien muu­tos­ten edes­sä. Kai­paat esi­merk­ke­jä. Käy­pä luke­mas­sa vaik­ka tämä artik­ke­li: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2021/04/10/ruokamme-on-lahes-taysin-maaperan-varassa-mutta-maailman-viljelysmaat

Muu­ten­kin tie­toa ja esi­merk­ke­jä löy­tyy kir­jal­li­suu­des­ta ja inter­ne­tis­tä vaik­ka kuin­ka pal­jon; lyhyes­sä kolum­nis­sa ei esi­merk­ke­jä ole tilaa refe­roi­da. Esi­mer­kik­si jutus­sa­ni mai­nit­se­ma­ni Suo­men tule­vai­suu­det on hyvä teos. Käy­tät vie­tis­sä­si tai­ta­vas­ti väit­te­lys­sä perin­tei­ses­ti suo­sit­tua argu­men­tun ad homi­nem ‑vir­he­pää­tel­mää. Eli suo­mek­si se tar­koit­taa sitä, että itse asia sivuu­te­taan vetoa­mal­la toi­sen osa­puo­len hen­ki­löön. Tär­ke­ää on nyt pääs­tä oikeu­den­mu­kai­seen siir­ty­mään, ja jokai­nen jou­tuu itse miet­ti­mään, mitä tekee.

Tei­jo Liedes