Iin kunta järjesti viimein kuulemistilaisuuden Olhavan koulun lakkauttamisprosessiin liittyen. Hallintolain vastaisesti kuuleminen jäi edellisellä kerralla kiireessä tekemättä. Kyläläisille ja vanhemmille ei annettu tilaisuutta kysellä, kyseenalaistaa ja kertoa mielipiteitään ja huomioitaan. Avauspuheenvuorossa kyläläisiä kehotettiin olemaan kommenteissaan asiallisia, vaikka asia on ikävä. Kyllä, olimme asiallisia, vaikka kysymyksiä meillä oli paljon. Harmittavasti tilaisuudesta jäi vaikutelma, että monet yksityiskohdat olivat vielä tyystin suunnittelematta ja siten vastauksia ei aina saatu.
Tällä kertaa säästölaskelmat oli tehty tarkasti. Syksyllä 2021 säästöiksi esiteltiin ensin 460 000 euroa, josta luku muuttui, tarkentui, eli säästösumma pieneni, jokaisessa lautakunnan, kunnanhallituksen ja valtuuston esittelyssä. Nyt vuosittainen säästösumma oli sulanut 137 500 euroon. Säästösummasta ei oltu vähennetty lisääntyneitä kuljetuskustannuksia, joiden kysyttäessä kerrottiin olevan koko lukuvuodelle 25 000 euroa (11 000 euroa /syksy) aiheutuen siis pidentyneistä koulukuljetusmatkoista Kuivaniemeen: näin laskennallinen säästö pieneni 112 500 euroon. Koulun lakkauttamisen säästöiksi oli laskettu mm. 8 000 euroa erityisopettajan/koulupsykologin palkkakuluja sekä lasten syömät ateriat. Todellisuudessahan näistä ei kerry säästöjä opetustoimen kokonaisbudjettiin, koska näitä palveluja ja ruokaa lapset tarvitsevat joka tapauksessa, kävivät he sitten koulua Olhavassa tai Kuivaniemellä. Todelliset laskennalliset vuositason säästöt jäävät alle 90 000 – 100 000 euroon. Naurettavan pieni summa, kun kyseessä on lakisääteisten palvelujen järjestäminen. Tai sanottaisiinko paremminkin järjestämättömyys, mikäli palvelut viedään alueelta niin kauas, ettei palvelujen käyttö ole enää lapsille ja lapsiperheille inhimillistä.
Olhavan koulu on ollut suljettuna elokuusta 2022 alkaen. Hallinto-oikeus kumosi Iin kunnanvaltuuston tekemän koulun lakkauttamispäätöksen viime marraskuussa lainvastaisena. Edellisellä kerralla uunituore valtuusto pantiin tekemään koulun lakkauttamispäätös kiireellä ja enemmän yksipuolisiin mielipiteisiin perustuen kuin kokonaisvaltaiseen arviointiin tai huolelliseen selvittelyyn pohjaten. Myös kuulemiset jäivät tekemättä. Sopivasti myös Olhavan ryhmäperhepäiväkoti Tenavatupa oli opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätöksellä lakkautettu vain viikkoa aikaisemmin. Olhavan koulu ja Tenavatupa haluttiin paketoida yhteen! Tenavatuvan osalta lautakunta päätyi oikaisuvaatimusten jälkeen toiseen, lapsiperheystävälliseen ratkaisuun ja Tenavatupa sai jatkaa toimintaansa. Onneksi!
Koulun osalta valtuusto oli siis tehnyt päätöksensä täysin eri lähtökohdista ja laskelmista kuin lopulta toteumaksi tuli. Hallinto-oikeuden päätös kumota valtuuston päätös antaa nyt Iin valtuustolle mahdollisuuden tarkastella asiaa uudestaan ja huolellisemman valmistelun pohjalta. Nyt myös koulun lakkauttamispäätöksen vaikutukset alueen elinvoimaan on tiedossa. Valtuutetut voivat muodostaa mielipiteensä tosiasioiden pohjalta.
Olhavan koulun lakkauttamispäätöksen 11/2021 jälkeen Olhavan seudulta on muuttanut pois viisi (5) perhettä, seitsemäntoista (17) lasta ja kaksi (2) yritystä. Vuositasolla Iin kunnalta jää saamatta lähteneiden osalta valtionosuudet, kunnallisverot sekä yhteisöverot. Varovastikin arvioiden reilu 100 000 euroa vuodessa. Ja tämä tulo jää siis saamatta jokaisena tulevanakin vuotena, jollemme samaa määrää asukkaita ja yrityksiä houkuttele kuntaan. Olhavan koulun virheellisen lakkauttamispäätöksen kokonaistaloudellinen vaikutus Iin kuntatalouteen on siis reilusti negatiivinen vuositasolla. Emmekä uusia lapsiperheitä pysty alueelle houkuttelemaan!
Olhavan koulun oppilasmäärää on poismuuttaneet vähentäneet keskimäärin 10 oppilasta per lukuvuosi. Vaikka muuttaneiden perheiden lapset olivat pääosin alakouluikäisiä, niin lähteneissä on mukana myös yläkouluikäisiä sekä alle kouluikäisiä lapsia. Kaikki poismuuttaneet lapset, yht. 17 kpl, jättävät kasvattamatta Kuivaniemen koulun oppilasmäärää.
Olhavan koulun strateginen sijainti Olhavajokivarren sivukylien lapset keräävänä kouluna näkyy lähteneiden suuressa määrässä. Samanlaisia tuloksia on saatu tutkimuksissa: mm. Opetushallituksen alainen riippumaton yksikkö, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, todensi raportissaan (2022), että koulujen lakkauttamisilla oli selkeitä negatiivisia elinvoimavaikutuksia, erityisesti silloin, kun lakkautettavan koulun sijainti on strateginen. Erityisesti koulumatkojen ajallisen keston pidentyminen lakisääteiseen maksimiin (2,5h per päivä) nähtiin suurimpana ongelmana ja kyliä autioittavana tekijänä. Myös erikoistutkija Olli Lehtosen laaja tutkimus (2021) osoitti kyläkoulujen ja kylien elinvoiman yhteyden. Koulujen lakkauttaminen kiihdyttää maaseudun asukaskatoa yksiselitteisesti!
Vaikka virheellisen lakkauttamispäätöksen johdosta Olhavan koulun oppilastilanne syksyllä 2023 on nyt surullinen, niin on huomionarvoista, että oppilasennuste on pelkkien olemassa olevien tilastojenkin valossa selvästi ja reilusti kasvava. Iin kunnan taholta on johdattelevaa laskentaa, että se esittelee tilastojaan, joissa oppilasmäärän laskennasta jätetään kokonaisia luokka-asteita laskematta. Jo aikoinaan Olhavan koulun 6.lk oppilaiden siirto Kuivaniemen koululle tipautti hetkellisesti oppilasmäärän alle 30 oppilaaseen ja käynnisti “prosessin”. Kyllähän meistä jokainen sen verran osaa laskea, että aina kun yksi luokka-aste jätetään laskematta, niin luvut pienenevät. Kuulemistilaisuudessa esitetyistä luvuista oli tietoisesti jätetty pois esikoululaiset (6 kpl) sekä 6.lk (4) eli yhteensä 10 oppilasta.
Kun tarkastellaan Olhavan seudun lapsimäärä ja erityisesti alle kouluikäisten lasten määrää tällä hetkellä, niin huomataan verrattain suuri juuri kouluikään tulevien lasten määrä. Seudulla on 9 perhettä, joiden lapsi on juuri tulossa esikouluikään tai tulee ihan lähivuosina. Tilanne on ns. aktivoitumassa heidän osaltaan: näiden perheiden ja lapsien poismuutto Olhavan koulun lakkauttamisen jälkeen tulisi olemaan erittäin todennäköistä. Varovasti arvioiden näistä perheistä noin puolet tulisi hakeutumaan muualle, jolloin Iin kunnan menetys valtionosuuksina ja veroina tulisi olemaan vähintään n. 100 000 euroa/v. Olhavan koulun “lopullisesta” lakkauttamisesta aiheutuvat asukkaiden poismuuton seuraukset tulisivat ylittämään yhteensä yli 200 000 euroa/vuosi. Ihmettelen, miten Iin kunnalla olisi tähän varaa?
Edellisessä Olhavan koulun prosessissa vedottiin yhdysluokkaopetuksen olevan pedagogisesti huonompi vaihtoehto kuin vuosiluokkamainen opetus, vaikka siitäkin on päinvastaista tutkimustietoa saatavissa. Nyt ollaankin “yllättäen” tilanteessa, että yhdysluokkaopetukseen on siirrytty myös Kuivaniemellä. Onko Olhavan koululla tapahtuva yhdysluokkaopetus jotenkin huonompaa kuin Kuivaniemen vastaava? ‑Ei ole. Enempi kommenteissa näkyy, että etsimällä haetaan verukkeita ja perusteluja huonolle päätökselle ja faktatietojen peittämiselle. Ehkä jopa omantunnon äänen vaimentamiseksi?
Kyläkoulut tulee nähdä lapsiperheitä houkuttelevina vetovoima- sekä pitovoimatekijöinä. Oppilasennusteiden tilastot ja niihin liittyvät realiteetit tulee toki pitää mielessä, mutta ne ovat kuitenkin vain tilastoja. Päätöksillä vaikutetaan siihen, millaista tulevaisuutta halutaan rakentaa: valtuutetut voivat päättää valitaanko kehittämisen ja kasvun polku, vaiko säätöjen, supistamisen ja palvelujen karsimisen noidankehä. Jälkimmäinen päätös johtaa asukasluvun ja vetovoiman vähenemiseen, jonka vaikutus leviää muihin kyliin ja pian koko kuntaan. Viisas koulutuspolitiikka keskittää suunnittelun, operoinnin ja ohjauksen, mutta hajauttaa itse palvelut alueiden ihmisille sopiviksi.
Lapset ovat muutakin kuin euroja ja numeroita. Kyse on suurelta osin arvovalinnasta, tahtotilasta sekä yhteisistä tavoitteista. Kouluverkkopäätösten yhteydessä arvokeskustelu on oleellinen osa päätöksentekoprosessia.
Iissäkin arvot puhututtavat strategiaa laadittaessa, mutta unohtunevat jo ennen kuin “muste ehtii kuivua” papereissa. Iin uuden valtuuston päivittämässä kuntastrategiassa linjataan mm. näin: “Iin väestö kasvaa…”, “Kehitämme sekä kyliä että keskustan asuinalueita…” ja “Sujuvoitamme iiläisten ruuhkavuosia elävien ihmisten elämää.” Kunnanvaltuuston yksi merkittävimmistä tehtävistä on tehdä päätöksiä, joilla strategia muuttuu aidoiksi toimenpiteiksi.
Sote-uudistuksen myötä kunnan keskeisimmiksi lakisääteisiksi palveluiksi jäivät koulutus- ja varhaiskasvatuspalvelut. Valtuuston on Olhavan koulun osalta päätöstä tehdessään huolellisesti mietittävä, että lähdetäänkö karsimaan kunnan lakisääteisistä palveluista, vai jostain muusta?
Meitä kyläläisiä viimein kuultiin Olhavan koulun prosessissa. Me kerroimme ja kyselimme, mutta kuunneltiinko meitä?
FT Maarit Tihinen, (etä)yliopettaja, ennakoinnin ja kehittämisen asiantuntija (ylempi AMK), Väli-Olhava