Kan­sain­vä­li­set opis­ke­li­jat anta­vat Suo­men maa­seu­dul­le uut­ta toivoa

Hal­li­tuk­sen vir­ka­mies­työ­ryh­mä suun­nit­te­lee kan­sain­vä­li­sil­le lukio­lai­sil­le luku­kausi­mak­su­ja ja val­tio­no­suuk­sien poistamista.

Suo­men väes­tö­ke­hi­tys on Väes­tön­tut­ki­mus­lai­tok­sen joh­ta­van tut­ki­jan Ven­la Ber­gin mukaan kään­ty­mäs­sä huo­les­tut­ta­vaan suun­taan. Samaan aikaan on muut­to­tap­pio­alu­eel­la tapah­tu­mas­sa yllät­tä­vää posi­tii­vis­ta kehi­tys­tä. Pien­ten kun­tien lukiot rek­ry­toi­vat kan­sain­vä­li­siä opis­ke­li­joi­ta EU- ja ETA-alu­een ulko­puo­lel­ta, mm. Kaakkois-Aasiasta.

Eri­kois­ta on, että heil­le kai­kil­le on ensin ope­tet­tu suo­men tai ruot­sin kie­li. He käy­vät siis lukio­ta yhdes­sä kan­ta­suo­ma­lais­ten kans­sa. Suo­men­kie­li­siä kv-opis­ke­li­joi­ta on jo yli 60 lukios­sa, ruot­sin­kie­li­siä täl­lä het­kel­lä neljässä.

Esi­mer­kik­si Kes­ki-Suo­men Kin­nu­las­sa syn­tyi vuon­na 2024 vain 6 las­ta. Tähän luku­mää­rään Kin­nu­la on kui­ten­kin lisän­nyt 20 kan­sain­vä­lis­tä bonus­nuor­ta mm. Myan­ma­ris­ta, Viet­na­mis­ta, Venä­jäl­tä, Tan­sa­nias­ta ja Geor­gias­ta. He käy­vät Kin­nu­lan lukiota.

Pien­ten lukioi­den kan­sain­vä­li­set opis­ke­li­jat ovat osa maa­il­man­laa­juis­ta kehi­tys­tä, jos­sa kehit­ty­vien mai­den van­hem­mat etsi­vät lap­sil­leen parem­paa tule­vai­suut­ta ulko­mail­ta. Suo­mes­sa hei­tä hou­kut­te­le­vat eri­tyi­ses­ti tur­val­li­nen ympä­ris­tö, puh­das luon­to sekä edel­leen­kin erin­omai­nen koulutusmaineemme.

Kv-nuor­ten van­hem­mat vas­taa­vat las­ten­sa matka‑, asu­mis- ja elä­mis­mak­suis­ta Suo­mes­sa. Ainoa lukio­ai­kai­nen kulu Suo­mel­le ovat lukioi­den val­tio­no­suu­det, joi­ta lukiot saa­vat kan­ta­suo­ma­lai­sis­ta­kin opis­ke­li­jois­taan. Suo­mi tar­vit­see kan­sain­vä­li­siä osaajia.

Suo­men hal­li­tus aikoo nyt kat­kais­ta tämän hyvän kehi­tyk­sen suun­nit­te­le­mal­la vir­ka­mies­työ­ryh­mäs­sä kv-opis­ke­li­joil­le luku­kausi­mak­su­ja ja val­tio­no­suuk­sien pois­ta­mis­ta. On vai­kea uskoa, että tämä sai­si lopul­ta poliit­tis­ta kan­na­tus­ta. Pitää kui­ten­kin olla valppaana.

Pien­ten kun­tien ylei­sil­me kan­sain­vä­lis­tyy. Nuor­ten ikä­luok­kien huve­tes­sa koko Suo­men on kan­sain­vä­lis­tyt­tä­vä. Kun­ta­vaa­lieh­dok­kai­den suh­tau­tu­mi­ses­sa kan­sain­vä­li­siin opis­ke­li­joi­hin aje­taan samal­la val­ta­kun­nal­lis­ta lin­jaa Suo­men tulevaisuudesta.

Pien­ten lukioi­den kan­sain­vä­lis­ty­mis­tä on kri­ti­soi­tu sii­tä, että nämä nuo­ret eivät jää paik­ka­kun­nal­le. Eivät he yleen­sä jää­kään, mut­ta jo pel­käs­tään hei­dän jat­ku­va vir­tan­sa lukion läpi on monen pie­nen kun­nan elin­kei­noe­lä­mäl­le tär­ke­ää, ei vähi­ten esi­mer­kik­si itä­ra­jan pin­nas­sa sijait­se­val­le Sal­lal­le, jon­ka lukio­lai­sis­ta 60 % on muis­ta maista.

Tär­kein­tä on kui­ten­kin lop­pu­tu­los: lähes kaik­ki ilmoit­ta­vat halua­van­sa jat­kaa lukion jäl­keen suo­ma­lai­sis­sa yli­opis­tois­sa ja kor­kea­kou­luis­sa – ja jää­dä lopul­ta Suo­meen töihin.

Juk­ka O. Mat­ti­la, puheen­joh­ta­ja, Suo­men Lähi­lu­kio­yh­dis­tys ry