Kuu­lun sii­hen 40-luvul­la syn­ty­nee­seen suku­pol­veen, joka eli lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa vapaan Iijoen var­rel­la. Kylät ovat Iijo­ki­var­res­sa kuin hel­met nau­has­sa, niis­tä yksi, Raa­sa­kan kylä, on minun koti­ky­lä­ni, siel­lä kylä­läi­set eli­vät kir­jai­mel­li­ses­ti kos­kes­sa ja kos­kes­ta. Kalas­tus oli meil­le enem­män kuin puo­li lei­pää, uitos­ta saa­tiin lisä­tie­nes­tiä, vapaa-aika­kin kului joel­la kos­ken­las­kui­neen. Kos­keen raken­net­tiin voi­ma­lai­tos v. 1960-luvun lop­pu­puo­lel­la. Olen maalannut…