Julkisia palveluja säätelevät sellaiset perusoikeuksista nousevat tavoitteet ja periaatteet, esimerkiksi palveluiden oikea-aikainen saatavuus (milloin palveluiden äärelle pääsee) sekä saavutettavuus (miten palveluiden äärelle pääsee) ja hinnoittelussa (”ilmaisuusperiaate”), joita ei suoraan voi edellyttää yksityisillä markkinoilla toimivilta yrityksiltä. Näistä periaatteista ei ole syytä luopua tai tinkiä julkisissa palveluissa jatkossakaan, vaikka niitä yksityisellä puolella alihankintana tuotettaisiinkin.
Huomioitava on kuitenkin, että kuluttajakaupan säännöksistä löytyy hyviä käytäntöjä, joita voitaisiin soveltaa myös julkisiin palveluihin. Tämä on perusteltua, koska monet julkisten palveluiden tuotantotavat muuttavat ne yksityisten palvelujen kaltaisiksi. Kuluttajaoikeuden hyvät käytännöt parantavat asiakkaan eli potilaan asemaa, lisäävät läpinäkyvyyttä, selkeyttävät vastuunjakoa ja ennaltaehkäisevät erimielisyyksiä.
Kuluttajansuojalaista ilmeneviä kuluttajaoikeuden periaatteita sovelletaan kuluttajien hankkiessa markkinoilta kulutustavaroita ja –palveluja. Näitä ovat myös yksityisen puolen terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelut. On tärkeää tehdä kuluttajille selväksi, miten ostopalveluina toteutettavien terveyspalveluiden vastuukysymykset poikkeavat julkisella puolella tuotetuista palveluista. Lisäksi on tärkeää huomioida potilaiden asema – onko se eri, jos palvelu tuotetaan julkisella puolella, kuin jos sama palvelu ostettaisiin yksityiseltä puolelta. On myös huomattava, että kuluttajansuojalain ulkopuolelle jää vapaaehtoistoiminta, jonka piirissä myös tuotetaan hyvinvointipalveluihin rinnastettavia asioita. Yksityisiä palveluita voi hyödyntää tarvittaessa hoitotakuun puitteissa palveluseteleitä hyödyntäen. Palveluseteleiden saatavuudesta ja käytön mahdollisuudesta olisi tiedotettava ja niiden käytössä olisi opastettava laajemmin.
Kunnallisissa palveluissa – nyttemmin alueellisissa palveluissa — on ollut suuntana lisätä kuluttajan valinnanvapautta ja kehittää palvelujen vaihtoehtoisia tuottamistapoja. Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaan oikeusasemaa tarkasteltaessa on huomioitava, että kuluttajat/asiakkaat/potilaat tarvitsevat hyvinvointialueilta apua ja ohjausta vaihtoehtoja miettiessään. Lisäksi on perusteltua, että nykyisten palveluseteleitä koskevien säännösten mukaan asiakas voi myös kieltäytyä palveluseteleistä. Tämä tarkoittaa huomion kiinnittämistä julkisten palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden jatkuvaan kehittämiseen.
Mirkku Valkola, aluevaaliehdokas, SDP, Kuluttajaliiton hallituksen jäsen, Pohjois-Pohjanmaan kuluttajat ry varapj.