Syksy tuo mukanaan ikäviä uutisia Iin terveyskeskukselle. Vuodeosasto lakkautetaan, ja tilalle tehdään muutostöin ns. intervalliosasto. Osasto ottaa lähialueen yksin asuvia vanhuksia 1–2 viikon jaksolle hoivaan, kun yksin kotona selviytymisessä on havaittu haasteita. Ajatus kuntoutuksesta on jalo. Mietin, kuinka stressaavana iäkäs vanhus kokee siirron kotoa ”melkein vanhainkotiin” ja takaisin. Paluu kotiin vaatii opettelun uudestaan itsenäiseen elämään. Ikä vähentää vääjäämättömästi fyysisiä ja henkisiä voimia.
Kun Iin vuodeosasto lakkautetaan, vuodepaikkaa tarvitsevat asiakkaat joudutaan siirtämään hoitoon 100 — 200 km:n päähän. Pitkäaikaisessa hoidossa voidaan puhua evakkkotaipaleista. Sote-ohjeiden mukaan kaikkia alueen potilaita tulee kohdella tasavertaisesti. Vuodeosastoilla on jo nyt sananmukaisesti hajasijoitettuina potilaita n. 160 km:n säteellä Oulusta! Keskustelussa tk-lääkäri totesi: ”Miksi minun pitäisi mennä yli 100km:n päähän vuodeosastolle saadakseni hoitoa? Jos tarvitsen esim. 8 mm pultteja, en suostu ajamaan Pudasjärvelle tai Taivalkoskelle rautakauppaan, vaan ostan ne kotikunnasta!”
Maaseutu-Suomessa vanhusten tilanne ei ole kehuttava edes normaalissa arkielämässä. Erittäin ohut turvaverkko koostuu usein toisista ikäihmisistä. Nuoremmat sukulaiset ovat valuneet etelään jo kauan sitten. Sote-alueiden strategiat eivät ole kovin loogisia. Palveluverkkoa on karsittu kovalla kädellä, koska tilastollinen asukastiheys laskee. Pahus, väestö vanheneekin nopeasti ja tarvitsee lisää hoitopalveluja
“Kotona on hyvä vanheta” ‑mantralta on kadonnut uskottavuus. Kotihoidon työkuorma on jo nyt äärirajoilla.
Vaihtoehdot ovat vähissä. Julkiset tuetun palveluasumisen ympärivuorokautiset hoitopaikat ovat täynnä, eikä haja-asutusalueilla ole yksityisiä hoivakotipaikkoja riittävästi tarjolla. Kannattavuus määrää hoiva-alan yksityisten investointien sijoittumisen, ei kysyntä. Kaupunkikunnat imevät maaseudulta niin nuoret kuin vanhuksetkin.
Pohde-alueella lakkautetaan muitakin vuodeosastoja ja terveyskeskuksia toimialarationalisoinnin nimissä. Muutosjohtajien ohjeita toteutetaan. Lakkautuspäätökset tehtiin talvella ja niiden pyörtäminen on epätodennäköistä, koska liian moni Pohde-alueen virkahenkilö menettäisi kasvonsa ja luottamuksensa sote-alueen hallinnon silmissä.
Iin kunnasta ei ole harmia sotehallinnolle. Kunnasta ei ole yhtään edustajaa sote-alueen poliittisesti valitussa johdossa, ei edes aluevaltuustossa. Maan hiljaiset saavat tyytyä kohtaloonsa, koska terveydenhuollosta on tehty poliittinen peli itsehallinnon nimissä.
Demokratia toimii, sosiaali- ja terveydenhuolto ei!
Vaellus sote-viidakossa pistää miettimään, kuinka kauan tätä juuri aloitettua ylihintaista ja kompleksista yhteiskuntakokeilua jatketaan ennen kuin on pakko tehdä korjausliike.
Valtioneuvosto on totuuden edessä: Niin Orpon hallitus makaa, kuin Marinin hallitus heille intervallipaikat petasi.
Turvallista sotesyksyä kaikille!
Jouko Häyrynen