Päät­tä­jäl­tä: Vesi­vas­tuul­li­suut­ta päätöksentekoon

Aila Paa­so.

Hyvin­voi­vat vesis­töt ja hyvä poh­ja­ve­si eivät ole itses­tään­sel­vyys. Kes­tä­vä vesien käyt­tö ja hal­lin­ta on nouse­mas­sa entis­tä tär­keäm­mäk­si kysy­myk­sek­si kai­kes­sa toiminnassa.

EU:ssa ja Suo­mes­sa voi­maan tul­leen juo­ma­ve­si­di­rek­tii­vin kes­kei­se­nä aja­tuk­se­na on talous­ve­den laa­dun tur­vaa­mi­nen. Direk­tii­vin toi­meen­pa­ne­mi­sek­si on vuo­den 2023 alus­ta annet­tu lukui­sia kan­sal­li­sia laki- ja ase­tus­muu­tok­sia, jot­ka kos­ke­vat talous­ve­den tuo­tan­to­ket­jun ris­kien­hal­lin­taa ja omavalvontaa.

Vii­me päi­vi­nä eri mediois­sa on nous­sut kes­kus­te­luun hal­li­tuk­sen lin­jaa­mat laki­muu­tok­set, jot­ka antai­si­vat teollisuus‑, ener­gia- ja kai­vos­tuo­tan­to­hank­keil­le luvan poi­ke­ta vesien­hoi­don ympä­ris­tö­ta­voit­teis­ta vih­reän siir­ty­män nimis­sä. Ympä­ris­tö­jär­jes­töt koros­ta­vat, että hank­kei­ta ei saa toteut­taa ilman riit­tä­vää ymmär­rys­tä ja koko­nais­ku­vaa nii­den hai­tal­li­sis­ta vesistövaikutuksista.

Vesi­di­rek­tii­vin ja kan­sal­li­sen vesien­hoi­to­lain mukai­sis­ta vesien hyvän tilan tavoit­teis­ta ei tule poi­ke­ta. Jär­jes­töt totea­vat vih­reän siir­ty­män vält­tä­mät­tö­mäk­si muu­tok­ses­sa koh­ti kes­tä­vää talout­ta ja yhteis­kun­taa. Hank­keet, jot­ka aiheut­ta­vat hai­tal­li­sia vesis­tö­vai­ku­tuk­sia eivät sen sijaan ole vih­re­ää siir­ty­mää vaan ”viher­pe­sua”.

Iis­sä on val­mis­teil­la poh­ja­ve­sia­luei­den suo­je­lusuun­ni­tel­ma, jon­ka luon­nok­seen oli mah­dol­li­suus tutus­tua kun­nan verk­ko­si­vuil­la ja antaa lausun­to 15.1.2025 men­nes­sä. Lausun­nos­sam­me toim­me esil­le vuon­na 2023 uudis­tu­neen juo­ma­ve­si­di­rek­tii­vin toi­meen­pa­nos­ta annet­tu­jen kan­sal­lis­ten laki- ja ase­tus­muu­tos­ten mer­ki­tys­tä ja nii­den lisää­mis­tä suunnitelmaan.

Koros­tim­me myös tie­dot­ta­mi­sen mer­ki­tys­tä ja lain­sää­dän­nön edel­lyt­tä­mää kun­ta­lais­ten osal­li­suut­ta ja näke­mys­ten esit­tä­mis­mah­dol­li­suuk­sia aina pro­ses­sin aloi­tus­vai­hees­ta pää­tök­sen­te­koon saakka.

Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön poh­ja­ve­sia­lu­een suo­je­lusuun­ni­tel­maop­paan mukaan suun­ni­tel­mas­sa oli­si tär­ke­ää ottaa huo­mioon poh­ja­ve­sia­lu­een laa­juus ja koko­nais­mer­ki­tys veden saan­nin kan­nal­ta. Poh­ja­ve­sia­lue voi kat­taa useam­mas­ta alu­ees­ta koos­tu­van yhte­näi­sen har­ju­jak­son alueen.

Ete­läi­sen Iin alue onkin useis­sa mit­tauk­sis­sa, luo­tauk­sis­sa ja tut­ki­muk­sis­sa todet­tu yhte­ne­väi­sek­si pii­lo­har­ju­jen muo­dos­ta­mak­si poh­ja­ve­sia­lu­eek­si, jos­sa sijait­se­vat Rito­kan­gas, Ahven­kan­gas, Tii­ron­kan­gas, Väli­kan­gas, Aal­to­kan­gas ja Kota­kan­gas. Suun­ni­tel­ma­luon­nok­sen mukaan alu­eel­ta saa­tiin jo vuon­na 2022 yli 50 % Iis­sä käy­te­tyn veden mää­räs­tä, vaik­ka Kota­kan­gas ei ollut vie­lä muka­na luvuissa.

Alue on noin 8–12 km pit­kä ja 5–6 km leveä alue. Alu­een poh­ja­ve­det ovat arko­ja ja niis­sä on jo todet­tu muu­tok­sia esim. teh­ty­jen maa-aines­ten otto­jen ja oji­tus­ten vuok­si. Suun­ni­tel­mas­ta puut­tui­vat koko­naan Geo-Work Oy:n (2022) maa­tut­ka­luo­taus­ra­por­tin suun­taa anta­vat tulok­set, jot­ka osoit­ti­vat alu­eel­la esiin­ty­vän lajit­tu­nut­ta hiek­kaa, joka ker­too mah­dol­li­sen poh­ja­ve­den kul­ke­van lähel­lä pin­taa. Alue on näin ollen erit­täin haa­voit­tu­va ihmis­toi­min­nal­le ja muul­le maan­käy­töl­le. Iin poh­ja­ve­sien suo­je­lusuun­ni­tel­ma­luon­nok­ses­sa ei riit­tä­väs­ti ote­ta huo­mioon alu­ee­seen koh­dis­tu­via toi­min­to­ja ja riskejä.

ELY-kes­kus on toden­nut 20.5.2024 Iin stra­te­gis­ten yleis­kaa­van ehdo­tus­vai­heen palaut­tees­saan, ettei kaa­va­se­los­tuk­sis­sa ja kar­toil­la esi­tet­täi­si poten­ti­aa­li­sik­si tuu­li­voi­ma-alueik­si sel­lai­sia aluei­ta, jot­ka eivät poh­ja­ve­sien suo­je­lun kan­nal­ta sovel­lu sii­hen tar­koi­tuk­seen. Ehdo­tus­vai­heen aineis­to on ollut uudel­leen näh­tä­vil­lä ja lausun­nol­la 8.1.2025 saakka.

Aineis­tos­sa ete­läi­sen Iin poh­ja­ve­sia­luei­den lähei­syy­des­sä on edel­leen vaa­lean­pu­nai­nen alue­mer­kin­tä tuu­li­voi­ma-alu­ees­ta, jon­ka osay­leis­kaa­van val­tuus­to­pää­tök­sen Poh­jois-Suo­men hal­lin­to-oikeus on kumon­nut 19.8.2024 ja toden­nut samal­la kaa­van lain­vas­tai­sek­si. Jätim­me aineis­toon muis­tu­tuk­sen perus­te­lui­neen lain­vas­tai­sen alu­een pois­ta­mi­sek­si. Kaa­va­se­los­tuk­ses­sa ei edel­leen­kään tur­va­ta kriit­ti­ses­ti tär­kein­tä ete­läi­sen Iin yhte­näis­tä, pii­lo­har­ju­jen peit­tä­mää pohjavesialuetta.

Vesi­vas­tuul­li­suus kos­kee mei­tä kaik­kia, päät­tä­jiä, viran­hal­ti­joi­ta, kaa­va­suun­nit­te­li­joi­ta, eri alo­jen toi­mi­joi­ta, maa­ra­ken­nus- ja tuu­li­voi­may­ri­tyk­siä sekä kun­ta­lai­sia. John Nur­mi­sen sää­tiön ja ympä­ris­tö­jär­jes­tö­jen 5.2.2025 jul­kai­se­ma kyse­ly­tut­ki­mus osoit­taa, että suo­ma­lai­set eivät hyväk­sy vesis­tö­jen tilan vaa­ran­ta­mis­ta. Kyse­lyyn osal­lis­tu­neis­ta 68 % ei hyväk­sy, että vih­reän siir­ty­män hank­keil­le anne­taan raken­nus­lu­pa, jos ne hei­ken­tä­vät lähi­ve­sien tilaa. Perä­ti 77 % koros­taa, että hank­keil­le on etsit­tä­vä vaih­toeh­toi­nen toteu­tus­ta­pa tai ‑paik­ka.

Vih­re­ää siir­ty­mää ja tuu­li­puis­to­ja ei tule toteut­taa poh­ja­ve­siem­me kustannuksella.

Aila Paa­so, Iin kun­nan­val­tuu­tet­tu, kun­nan­hal­li­tuk­sen jäsen, Vih­reät, sit.