Meille ihmisille on tyypillistä eläminen ja toimiminen erilaisissa yhteisöissä ja verkostoissa. Yhteisöllisyys yleiskäsitteenä tarkoittaa ihmisten välistä yhteistyötä ja monenlaisia yhteistyön muotoja, joista tutuimpia ovat esim. talkoot ja muut yhdessä järjestetyt tapahtumat.
Olin aloittanut juuri peruskoulun, kun pääsin vanhempieni mukana Honganpalon asukasyhdistyksen tapahtumiin talkoilemaan. Opin jo tuolloin, että vain yhdessä saamme edistettyä yhteistä asiaa ja luotua asukkaiden keskuuteen yhteishenkeä.
Tuolloin, vuosikymmeniä sitten, ei ollut käytettävissä nykyisenlaisia ryhmiä, pikaviestimiä ja muita digitaalisia työkaluja joiden kautta asuinalueiden ihmiset voisivat keskenään olla vuorovaikutuksessa ja tehdä yhdessä edunvalvontaa. Suuret hankkeet ja muut ajankohtaiset asiat esiteltiin käytännössä joko lehdistön tai isojen yleisötilaisuuksien välityksellä.
Pienemmistä ajankohtaisista teemoista piti keskustella postissa, kaupassa, huoltoasemalla tai muussa sopivassa paikassa tai soittaa vaikka puhelu.
Kärjistynyttä keskustelua ja henkilökohtaisuuksiin asti yltäviä loukkauksia on ollut aina, mutta nykyaikaiset sosiaalisen median sovellukset algoritmeineen ovat luoneet aivan uudenlaisia mahdollisuuksia avata tunnepitoisia keskusteluita. Yksi tällainen keskustelu käytiin tänä syksynä, kun Jäälin puskaradiossa levisi huhu ostoskeskuksen vanhojen rakennusten purku-uhasta. Tunnepitoinen keskustelu ryöpsähti välittömästi ja syyllisien etsintä käynnistyi, kuten nykyaikaiseen verkkovuorovaikutukseen usein kuuluu.
Kaupunginvaltuutettuna, pitkäaikaisena asukasyhdistyksen puheenjohtajana ja Jäälin puskaradion yhtenä ylläpitäjänä tartuin näihin huhuihin heti ja aloitin rakentavan, faktapohjaisen keskustelun aiheesta. Käytin lähtökohtana hiljattain valmistunutta, lainvoimaista, Jäälin keskuksen asemakaavaa jonka “henki” oli suunnitteluhetkellä seuraava: nykyinen toimija eli Kesko voi laajentaa tilojaan ja muutoin pienyrittäjille varataan tilaa ostoskeskukseen suunnitellun kerrostalokokonaisuuden kivijalasta. No, kerrostalo ei koskaan lähtenyt rakentumaan, mutta tontti kiinnitti Arinan huomion.
Tässä samassa yhteydessä Kesko ilmaisi myös tavoitteensa laajentaa toimitilojaan Jäälissä ja ilmoitti pienyrittäjien irtisanomisesta jäljellä olevista ostoskeskuksen vanhoista rakennuksista.
Tilanne oli siis selkeä: alueella ei olisi tilaa nykyisille toimijoille nykyisen asemakaavan puitteissa, joten alueen maankäyttöä tulee muuttaa. Kaupungilla on kaavoitusmonopoli, jonka vuoksi käynnistimme yhdessä alueen päättäjien ja yrittäjien edustajan kanssa alustavat keskustelut kuinka asia tulisi esittää kaupungille. Tätä kirjoittaessa ostoskeskuksen tilanne on tuotu kaupungin kaupunkiympäristöpalveluiden tietoon ja toive maankäytöstä on esitetty.
Tilanteen vakavuuden tunnistaen päätimme toimia nopeasti ja yhdessä sekä tiukan asiaperusteisesti. Me jääliläiset olemme kyenneet viimeisten vuosien aikana tekemään paljon yhteistä edunvalvontaa ja talkoita – käytämmekin usein leikkimielistä muotoilua, että meillä on vain yksi puolue – Jäälipuolue!
Jari Laru, KT, kaupunginvaltuutettu, sivistyslautakunnan jäsen ja kaupunginhallituksen varajäsen, Kokoomus