Syntyvyyden lasku Suomessa on huolestuttavaa. Oulu ja Oulun seutu eivät ole huonoimmasta päästä, mutta meilläkin lapsia syntyy yhä vähemmän.
Yhä useampi lapsi on kaupungin tuottaman tai yksityisen varhaiskasvatuksen piirissä. Kaikkiaan 87 % oululaisista varhaiskasvatusikäisistä osallistuu johonkin varhaiskasvatuspalveluun. Alle 3‑vuotiaidenkin osalta luku on peräti 69 %.
Varhaiskasvatukseen osallistuminen on nykyään subjektiivinen oikeus. Tämä on tietysti hieno mahdollisuus, niin kuin kaikki yhteiskunnan tarjoamat palvelut. Mutta kallis se on. Yhden lapsen hoitamisesta aiheutuvat kustannukset kaupungille ovat yli tuhat euroa kuukaudessa. Alle kolmevuotiaiden osalta vielä enemmän.
Hoitomaksujen tulorajojen noston myötä suurin osa oululaisista ei maksa lastenhoidosta mitään, tai hoitomaksu on hyvin alhainen. Tämä kannustaa tuomaan lapset päivähoitoon, vaikka toinen vanhemmista olisi kotona. Onhan siellä lapselle tarjolla muun muassa maksuttomat ruokailut. Tähän on toki perheillä täysi oikeus.
Vanhempi, joka hoitaa pieniä lapsiaan kotonaan kotihoidontuella, saa usein vähemmän rahaa kuin vanhempi, joka vie lapsensa päivähoitoon ja saa kotona ollessaan työttömyyskorvausta. Kuulostaako reilulta? Ei kuulosta. Eikä ole.
Joskus voi olla tilanteita, että lapsen on parempi olla päivähoidossa kuin kotona. Siksi on hyvä, että varhaiskasvatusta on hyvin saatavilla. Mutta en näe yhtään syytä sille, miksi ei olisi järkevää tarjota myös todellista mahdollisuutta hoitaa lapsia kotona.
Oulussa lopetettiin kotihoidotuen kuntalisä maaliskuussa 2021. Päätös oli huono. Kaupungin tulisi maksaa reilun kokoista kotihoidontuen kuntalisää. Muutaman kympin kuntalisällä ei ole ohjaavaa vaikutusta. Kuntalisän tulisi olla noin 500 euroa lasta kohden. Tämä olisi kaupungille edelleen merkittävästi halvempi kuin päivähoidon kustannukset, mutta se mahdollistaisi omien lasten hoidon kotona pidempään sitä haluaville. Tämä säästäisi kaupungin menoja ja lisäisi lapsiperheiden ostovoimaa. Samalla se helpottaisi rekrytointihaasteissa ja paikoin myös vapaiden hoitopaikkojen puutteessa kamppailevaa kaupungin varhaiskasvatusta.
Kannustava valinnanvapaus perheille lastenhoidon järjestämiseksi olisi myös kaupungin vetovoimaa lisäävä tekijä. Haluaako Oulu olla perheystävällinen kaupunki, joka tarjoaa perheille valinnanvaraa?
Pekka Kainua, Oulun kaupunginvaltuutettu, Ylikiiminki, Keskusta