Hetki sitten Suomen kansa valitsi uuden tasavallan presidentin. Ja taas merkittävät vaalit ovat tulossa. 9. päivä kesäkuuta on europarlamenttivaalien äänestyspäivä. Ja jo sitä ennen, 29.5. –4.6. on Suomessa ennakkoäänestys. Siis aivan pian!
Näissä vaaleissa valitaan yhteensä 705 meppiä, eli Euroopan parlamentin jäsentä. Suomesta heitä valitaan 15.
EU-vaaleissa äänestysinto on ollut perinteisesti laimea. Viimeksi vuonna 2019 äänestysprosentti oli 42,7%. Miksi alle puolet käyttää äänioikeuttaan? Vaikuttavatko käsiteltävät asiat liian etäisiltä? Tuntuuko ettei omalla äänellä ole mitään merkitystä?
Voi olla, että Kiimingin entisen kunnantalon pihalla EU-asiat ei tunnu niin läheisiltä kuin Brysselissä Schumanin aukiolla.
Jos ei olisi aktiivinen asioiden seuraaja ja vaali-intoilija, ei välttämättä huomaisikaan, että isot vaalit ovat aivan lähellä. Euroopan parlamentissa kuitenkin tehdään koko Eurooppaa, myös Suomea, koskevia isoja päätöksiä.
Parlamentilla on paljon lainsäädäntö- ja budjettivaltaa. Sen tekemät asetukset ja direktiivit ajavat kansallisen päätöksenteon ohi, ja jäsenmaiden tulee muuttaa omia lakejaan, jos ne ovat ristiriidassa näiden kanssa.
Toivoisin, että EU-asiat näkyisivät kotimaamme mediassa paljon enemmän ja syvällisemmin. Tuntuu, että eniten puhutaan kiinni pysyvistä pullonkorkeista tai kurkkujen käyryyksistä. Mutta puhutaanko isoista asioista, niiden valmistelusta ja vaikutuksista tarpeeksi? Näkyvätkö ne uutisissa yhtä paljon kuin yksittäisen edustajan poissaolot, matkustelut tai henkilökohtaiset ihmissuhteet?
Tässä maailmantilanteessa toimiva, yhtenäinen Eurooppa on kaikkien, myös meidän, etu. Tarvitsemme ryhdikkään Euroopan, joka rakentaa kriisinkestävyyttä, turvallisuutta ja omavaraisuutta.
Eiköhän omalta osaltamme huolehdita siitä, että vaalien äänestysprosentti nousee yli psykologisesti merkittävän 50 prosentin rajan.
Pekka Kainua, kaupunginvaltuutettu, Keskusta, Ylikiiminki