Ruska on alkanut ilmestyä meidänkin pihapuihimme. Puolukat kypsyvät ja mustikat ovat jo pakastimessa. Ensimmäiset kuurat on saanut rapata auton ikkunoista. Se on varma merkki siitä, että on syksy.
Tämän syyskauden ensimmäinen valtuuston kokous Oulussa oli maanantaina. Maskit kasvoilla, kädet desinfioituina ja turvavälejä pitäen kuulimme mm. ajankohtaisista talousluvuista.
Vaikka Oulu on toistaiseksi selvinnyt ilman syömävelan ottoa, ei sekään ole enää kaukana. Nyt olisi korkea aika laittaa asiat tärkeysjärjestykseen ja miettiä, mihin rahaa käytetään, mistä voidaan säästää ja ennen kaikkea; mistä saataisiin lisätuloja.
Perlaconin keväällä julkistaman selvityksen mukaan Oulun suurin ongelma eivät niinkään ole isot menot vaan ennemminkin pienet tulot. Palvelut Oulussa tuotetaan muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna suhteellisen edullisesti.
Tulojen löytäminen ei kuitenkaan ole helppo tehtävä. Tuloja kaupungille tulee verojen lisäksi erilaisista maksuista, mm. rakennusluvista, päivähoitomaksuista, pysäköinnistä, joukkoliikenteestä jne. Monia taksoja korotettiin jo kesken vuoden Perlaconin esitysten mukaisesti. Nämä eurot ovat kuitenkin suoraan pois meidän, asukkaiden ostovoimasta, aivan samoin kuin veronkorotukset.
Tulojen lisäämiseksi tärkeintä olisi saada alueellemme uusia työpaikkoja. Uusien työpaikkojen luominen on Oulussa Business Oulun ydintehtävä. Tämän vuoden talousarviossa kaupungin avustus Business Oululle on noin 41,4 miljoonaa euroa. Tavoitteena on ollut, että sillä saataisiin luotua edellytyksiä yrittämiselle ja uusia työpaikkoja, sitä kuuluisaa veto- ja pitovoimaa ja sitä kautta elinvoimaa. Onko rahalle saatu vastinetta? En ole siitä aivan vakuuttunut.
Maanantain valtuustossa meille kerrottiin myös Oulu 2026 ‑kulttuuripääkaupunkihankkeesta. Kustannusarvio sille on “vain noin 20 miljoonaa euroa”. Laskennallisesti sillä uskotaan saatavan moninkertaisesti euroja alueelle, lisääntyvien matkailijavirtojen myötä.
Tulot ovat kyllä tarpeen, sitä en kiistä. On kuitenkin vaarallista sanoa kulttuurihankkeeseen käytettävän “vain 20 miljoonaa”, kun samaan aikaan ollaan sulkemassa kouluja, joista laskelmissa saatu säästö on muutamia kymmeniä tuhansia euroja/vuosi.
On ymmärrettävää, että kouluverkkoa pitää tarkastella, kun lapsimäärät vähenevät. Kaupunki voi kuitenkin kaavoituksella vaikuttaa siihen, mitkä alueet saavat lisää asukkaita, mitkä kuihtuvat. Olemme saaneet lukea, että covidin myötä yhä useampi haluaa asua maalla. Tämä on Oulussa mahdollisuus, joka kannattaa hyödyntää. Tonttitarjontaa tulisi lisätä siellä, missä kouluihin sopii.
Itse toivon, että Oulussa olisi tarjolla asumisen paikkoja niin tiiviistä keskustasta kuin väljältä maaseudulta. “Kaavoitetaan ketterästi, kuntalaisia kuunnellen ja kouluverkkoa katsellen” olisi hyvä ohjenuora kaupunkisuunnittelun perustaksi. Sillä voitaisiin houkutella Ouluun uusia asukkaita, saataisiin lisättyä Oulun vetovoimaa — ja samalla elinvoimaa.
Sirpa Tikkala, kaupunginvaltuutettu, Keskusta