Tämä syksy on ollut Iin kuntapolitiikassa raskas. Olemme joutuneet käsittelemään asioita, joista kukaan tuskin haluaisi päättää. Sosiaalisen median keskustelu ja muut lieveilmiöt ovat nousseet pintaan rajusti. Itse olen ollut mukana jo kolme kautta, eikä vastaavaa ole aiemmin tapahtunut.
Virkamiehet ovat valmistelleet asioita aikaisempien päätösten, suunnitelmien ja selvitysten pohjalta. He ovat saaneet sosiaalisessa mediassa osakseen kovaa ryöpytystä sekä joiltakin luottamushenkilöiltä että muilta kuntalaisilta. Mielestäni se on todella asiatonta, etenkään luottamushenkilöiden käytöstä ei voi selittää millään verukkeella. Myös kokouksissa viranhaltijoiden osaamista ja tarkoitusperiä on kyseenalaistettu ikävällä tavalla. Mitäpä itse ajattelisit, jos oman työnantajasi edustaja tekisi samoin? Moittisi osaamistasi ja älynlahjojasi somessa ja väittäisi palaverissa sinun valehtelevan ja ajavan omia etujasi?
Keskustelu on koventunut myös luottamushenkilöiden välillä. Osa on kokenut tulleensa jopa uhkailluksi. Useampi ensimmäistä kauttaan valtuutettuna oleva on varmasti pohtinut mihin on ryhtynyt.
Kuntaliiton julkaisusarjassa ilmestyi keväällä tutkimus ”Sietämisen rajat”. Siinä selvitettiin luottamushenkilöiden kokemaa häirintää. Selvityksessä tuli esille, että juuri palveluverkkoon kohdistuvat päätökset aiheuttavat voimakkaita reaktioita, mikä on toisaalta hyvin ymmärrettävää. Joku kommentoikin puskaradiossa, ettei koulun lakkauttamiseen tarvita kummoista valtuutettua. Voihan se olla noinkin, mutta helpommalla taatusti pääsee, jos on jatkon kannalla.
Ymmärrän asianosaisten huolen ja suuttumuksen eri päätösten yhteydessä. On ihan oikein, että luottamushenkilöihin ollaan yhteydessä ja tuodaan oma näkemys esille. Henkilöön menevä haukkuminen sosiaalisessa mediassa tai muualla ei ole hyväksyttävää. Rakentava kritiikki on asia erikseen. Minun mieleni ei ainakaan ole koskaan muuttunut nimittelemällä tai solvaamalla.
Demokratia toimii niin, että oma näkemys ei aina tule päätökseksi. Päätöksiin tyytymättömien on mahdollista valittaa virallisia reittejä. Virkamiesten ja eri mieltä olleiden luottamushenkilöiden haukkuminen ja mustamaalaaminen sekä asioiden tarkoitushakuinen vääristely sosiaalisessa mediassa ei vie asiaa eteenpäin.
Erityisesti luottamushenkilöiden epäasialliset kommentit ovat mielestäni ikäviä ja paheksuttavia. Osa kuntalaisista olettaa luottamushenkilöiden tietävän asioista enemmän, vaikka näin ei suinkaan aina ole.
Pohdin itse pitkään, nostanko tämän aiheen esille. Luottamushenkilöiden käytös on ollut tänä syksynä otsikoissa ainakin Hailuodon ja Raahen osalta. En haluaisi, että Iissä joudutaan vastaavaan tilanteeseen.
Nyt voisi olla hyvä hetki meillä kaikilla katsoa peiliin ja miettiä, millä tavalla asioista keskustellaan. Keskustelukulttuuriin olisi ehkä hyvä sopia yhteiset rajat.
Tarkoitus ei pyhitä keinoja.
Leena Tiiro, Iin kunnanvaltuutettu, Vasemmistoliitto