Kuluvan vuoden aikana Suomi on suuntaunut yhä vahvemmin länteen muun Pohjois-Euroopan mukana. Paluuta entisen kaltaisiin idän suhteisiin ei ole näköpiirissä lähitulevaisuudessa.
Puolustusyhteistyömme läntisiin kumppaneihimme vahvistuu Nato-jäsenyyden myötä. Muuttunut tilanne edellyttää meiltä uudelleen arviointia sekä elinkeinoelämän että kansallisen huoltovarmuuden näkökulmasta.
Samalla turvallisuuspoliittinen tilanne myös Itämerellä on heikentynyt. Emme voi täysin luottaa siihen, että yhteytemme meritse länteen ja etelään toimivat häiriöttömästi. Nato-maa Norjalla on hyvin suojattu satama Narvikissa, josta rautatieyhteys Ruotsiin palvelee läntistä naapuriamme. Rautatieliikennettä Narvikista ja muualtakin Länsi-Euroopasta Suomeen rajoittaa erilainen raideleveytemme.
Etelä-Suomessa pohditaan nyt niin sanotun Suomi-radan linjausta. Pitäisikö parantaa nykyistä rataa vai linjata kokonaan uusi yhteys Helsingin ja Tampereen välille?
Pohjois-Suomen saavutettavuuden ja koko Suomen huoltovarmuuden näkökulmasta vastauksen pitäisi olla selvä. Tarvitaan uusi ratalinjaus Helsingistä Tampereelle ja edellee suoraan Ouluun ja Haaparantaan. Tämä uusi rata pitää rakentaa eurooppalaisella raideleveydellä kaksiraiteisena. Se mahdollistaisi kolmen tunnin junayhteyden Oulusta Helsinkiin, mutta ennen kaikkea kytkisi Suomen EU:n raideverkkoon ja Narvikin satamaan.
Eurooppalaisen raideleveyden käyttöönotto rakentamalla kokonaan uusi raidelinjaus mahdollistaisi nykyisen rataverkon käyttämisen rakennusaikana sekä myöhemmin siirtymäaikana uuden yhteyden rinnalla kunnes uusi raideleveys saataisiin käyttöön koko rataverkollamme. Hyödyt teollisuudelle ja elinkeinoelämälle olisivat mittavat. Raaka-aineita voitaisiin tuoda ilman laivakuormauksia ja vastaavasti tuotteet saataisiin Euroopan markkinoille sujuvasti ja nopeasti raiteta pitkin. Kriisin sattuessa yhteys Narvikin satamasta Helsinkiin asti olisi kunnossa, ja läntinen apu tulisi tehokkaasti perille, vaikka laivaliikenne Itämerellä olisi häiriintynyt tai estynyt.
Ajatus Suomi-radasta pitäisikin laajentaa käsittämään koko Suomea palvelevaa rataa Helsingistä Haaparantaan. Hankkeelle voisi olla saatavissa merkittävää EU-rahoitusta, sillä Euroopan komissiossa ollaan tietoisia turvallisuustilanteesta ja komissiolla on halu kehittää ja yhtenäistää Euroopan saavutettavuutta tukemalla yhteiseen raideleveyteen siirtymistä.
Eduskuntavaalit ja hallitusneuvottelut ovat pian tulossa. Oulun seudun menestys on riippuvainen Oulun menestyksestä, mikä taas kytkeytyy koko Suomen menestykseen. Meidän ei kannata jäädä liikenneverkon maakuntasarjaan esittämään yksittäisiä ohitusteitä tai lisäkaistoja, vaan Oulun seutu pitää kytkeä vahvasti osaksi koko EU:n kattavaa tehokasta liikennejärjestelmää.
Esa Aalto, maakuntahallituksen varapuheenjohtaja, aluehallituksen jäsen, kaupunginvaltuutettu, Vihreät