Päät­tä­jäl­tä: Sovul­la vai pakolla?

Ris­to Päkkilä.

Tämän vii­kon maa­nan­tai oli kah­den mer­kit­tä­vän kokouk­sen päi­vä. Nimit­täin aamul­la kokous­ti Poh­jois-Poh­jan­maan lii­ton val­tuus­to, jos­sa käsit­te­lim­me lii­ton talous – ja toi­min­ta­suun­ni­tel­maa 2025–2027 sekä talous­ar­vio­ta 2025 ja illal­la oli Oulun kau­pun­gin talous­ar­vio 2025 ja talous­suun­ni­tel­man 2026–2027 ns. äänestyskokous.

Arva­ten­kin kum­mas­sa­kaan kokouk­ses­sa ei talou­den yli­jää­mil­lä heh­ku­tet­tu, päin­vas­toin. Poh­jois-Poh­jan­maan liit­to jou­tuu tar­kas­te­le­maan talout­taan kuten muut­kin jul­ki­set toi­mi­jat. Toi­min­ta­tu­lot vähe­ne­vät 7 % ja toi­min­ta­me­not ‑6,5 % kulu­vaan vuo­teen ver­rat­tu­na. Vali­tet­ta­vas­ti kun­tien jäsen­mak­su­tu­lo­ja jou­du­taan korot­ta­maan +1,7 %, joka tekee yhteen­sä +71 019 euroa. Sum­ma toki on pie­ni, kun se jakau­tuu eri kun­nil­le asu­kas­lu­vun mukai­ses­ti, mut­ta kun­tien tiu­kan talous­kuu­rin aika­na pie­net­kin meno­li­säyk­set tuo­vat haas­tei­ta. Koro­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta Poh­jois-Poh­jan­maan liit­to­kin jou­tuu sopeut­ta­maan toi­min­to­jaan, että pää pysyy pinnalla.

Pitää kui­ten­kin muis­taa kuin­ka tär­ke­ää edun­val­von­taa ja alue­ke­hit­tä­mis­työ­tä Poh­jois-Poh­jan­maan liit­to tekee, oli­pa kyse jul­ki­ses­ta- tai yksi­tyi­ses­tä sektorista.

Saim­me kokouk­ses­sa myös hyvän esit­te­lyn pal­jon puhut­ta­vas­ta Poh­jois-Poh­jan­maan ener­gia- ja ilmas­to­vai­he­maa­kun­ta­kaa­van tilan­tees­ta, jon­ka hyväk­sy­mis­kä­sit­te­ly siir­tyi jäl­leen eli toden­nä­köi­ses­ti kevää­seen 2025. Kysei­nen kaa­va oli ohjel­moi­tu vuo­sil­le 2021–2023, mut­ta sen käsit­te­ly ja val­mis­tu­mi­nen on vii­väs­ty­nyt. Arva­ten­kin kaa­va on mie­li­pi­tei­tä herät­tä­vä ja mie­li­pi­tei­tä jaka­va­kin koko­nai­suus, jos­ta par­hai­ten ker­too liki 150 kap­pa­leen palaut­tei­den ja muis­tu­tus­ten mää­rä. On tie­tys­ti hyvä, että palaut­teet tut­ki­taan ja nii­hin anne­taan asian­tun­ti­joi­den vas­tauk­set, jot­ka toi­vot­ta­vas­ti myös huo­mioi­daan kaa­van valmistelussa.

Mer­kil­le pan­ta­vaa kes­kus­te­luis­sa on ollut se, että alu­eet joil­le ei tuu­li­voi­maa mah­dol­lis­te­ta esi­mer­kik­si puo­lus­tus­voi­mien tahol­ta tai luon­toar­vo­jen vuok­si, pahek­su­vat asi­aa ja vaa­ti­vat kom­pen­saa­tioi­ta, kun taas niil­le alueil­la, johon tule­va kaa­va mah­dol­lis­taa tuu­li­voi­man raken­ta­mi­sen, herät­tää tuu­li­voi­ma suur­ta vas­tus­tus­ta, kuten Yli-Iis­sä. Saa näh­dä mitä maan hal­li­tuk­sen val­mis­teil­la ole­va kiin­teis­tö­ve­ro­uu­dis­tus tuo tul­les­saan. Pahim­mil­laan kiin­teis­tö­ve­ro­uu­dis­tus voi hidas­taa tai jopa lopet­taa kun­tien kiin­nos­tuk­sen tuu­li­voi­maa koh­taan, jos kiin­teis­tö­ve­ro­jen tulo pie­ne­nee myl­lyä koh­ti. Itse näen tuu­li­voi­mas­ta ker­ty­vän kiin­teis­tö­ve­ron hait­ta­kor­vauk­se­na alu­eel­le koi­tu­vis­ta haitoista.

Ener­gia- ja ilmas­to­vai­he­maa­kun­ta­kaa­van val­mis­te­lun rin­nal­la on jois­sa­kin kun­nis­sa herät­ty ja ryh­dyt­ty laa­ti­maan tuu­li­voi­ma­ra­ken­ta­mis­ta kos­ke­via stra­te­gioi­ta ja kri­tee­ris­tö­jä. Oulus­sa­kin on vii­mein havah­dut­tu ja nyt poh­di­taan mil­lai­sia ehto­ja tai kri­tee­ris­tö­jä pitäi­si aset­taa, jot­ta kaa­voi­tus pää­si eteen­päin jo teh­ty­jen ja tule­vien kaa­va-aloit­tei­den kanssa.

Nyt kun mie­tin­tä­mys­syt ovat pääs­sä, oli­si syy­tä poh­tia asioi­ta uudel­ta poh­jal­ta. Tar­vit­sem­me­ko kri­tee­ris­töä, joka kate­go­ri­ses­ti esi­mer­kik­si mää­rit­tää etäi­syy­den tuu­li­voi­ma­laan vai oli­si­ko asia rat­kais­ta­vis­sa muu­toin? Oli­si­ko nyt aika avoimuudelle?

Uskon että kaik­ki halua­vat puh­das­ta, saas­tee­ton­ta ja niin kut­sut­tua vih­re­ää ener­gi­aa, jota tuu­li­voi­ma tuot­taa. Sik­si mie­les­tä­ni asi­aa pitäi­si lähes­tyä siten, että ennen kuin tuu­li­voi­ma tai aurin­koe­ner­gian han­ke­ke­hit­tä­jät voi­vat jät­tää kaa­voi­tus­aloit­tei­ta, tuli­si hei­dän hakea pai­kal­lis­ten maa­no­mis­ta­jien, ‑asuk­kai­den ja ‑toi­mi­joi­den hyväk­syn­tä hank­keel­le ja aina tapaus­koh­tai­ses­ti yhdes­sä sopia ”reu­naeh­dot”. Samal­la tulee myös mää­ri­tel­lä säh­kön­siir­to­lin­jat ja nii­den kor­vauk­set maa­no­mis­ta­jil­le ja muil­le hait­taa kärsiville.

Itse en halua­si näh­dä saman­lais­ta suku­pol­vis­ta trau­maa ja kat­ke­ruut­ta, jon­ka edel­li­nen mer­kit­tä­vä ener­gia­myl­ler­rys toi, sil­loin kun vesi­voi­maa ryh­dyt­tiin Iijoel­le puuhaamaan.

Toi­vot­ta­vas­ti asi­aa val­mis­te­le­vil­la Oulun viran­hal­ti­joil­la ja asias­ta päät­tä­väl­lä yhdys­kun­ta­lau­ta­kun­nal­la on roh­keut­ta sekä vii­saut­ta poh­tia asi­aa laa­ja-alai­ses­ti huo­mioi­den maa­no­mis­ta­jien ja tuu­li­voi­ma-alu­een asuk­kai­den­kin näkö­kul­mat. Nii­tä pai­kal­li­sia taho­ja pitää kuun­nel­la ja huo­mioi­da, joi­ta kul­loi­nen­kin han­ke kos­kee. Ede­tään täs­sä­kin mie­luim­min sovul­la kuin arvet jät­tä­väl­lä pakolla.

Toi­vo­tan kai­kil­le hyvää jou­lun odo­tus­ta ja jou­lua sekä rau­hal­lis­ta uut­ta vuotta.

Ris­to Päk­ki­lä, kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu, Keskusta