Oulun kaupunki on kasvanut ja kehittynyt voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Kasvukeskuksena sen suurimmat panostukset kohdistuvat luonnollisesti sinne, mihin väestö ja yritykset keskittyvät.
Keskusta, Linnanmaa ja Hiukkavaara ovat esimerkkejä alueista, joissa kehitystä ja investointeja tapahtuu jatkuvasti. Mutta miten käy etäämpänä olevien alueiden, jotka olivat aiemmin itsenäisiä kuntia ja nyt osana Oulua?
Oulun alueella on monia potentiaalisia keskuksia, kuten Haukipudas, Kiiminki ja Oulunsalo jotka ansaitsisivat suurempaa huomiota ja kehityspanostuksia. Valitettavasti näiden alueiden elinvoimaisuus ei tällä hetkellä ole samalla tasolla kuin esimerkiksi Kempeleessä, joka on pysynyt itsenäisenä naapurikuntana. Iloksemme Kempele loistaa tasaisesti positiivisessa valossa ja houkuttelee niin uusia asukkaita kuin yrityksiäkin. Miksi sijainniltaan ja saavutettavuudeltaan kutakuinkin Kempeleen tasoiset Oulun alueet eivät kykene vastaavaan menestykseen, vaikka käytössä on kaikki suuren Oulun resurssit?
Eikö osana Oulua pitäisi menestyä paremmin kuin heti sen ulkopuolella? Kaupunkirakenteen keskittyminen vain tiettyihin alueisiin on luonnollista, mutta pitkällä aikavälillä se on kestämätöntä. Tasapainoinen kehitys on koko kaupungin elinvoimaisuuden kannalta tärkeää.
Kehittäminen on yhtä tärkeää kaikilla entisten kuntien alueilla, mutta vertailussa Kempeleeseen nousee esiin parhaiten saavutettavat alueet.
Yksi ratkaisu voisi olla se, että Oulussa olisi aluekehittämisestä vastaavat viranhaltijat. Heidän tehtävänään olisi edistää alueensa etua ja menestystä. Tällaiset aluekehittäjät keskittyisivät yksinomaan oman alueensa tarpeisiin ja mahdollisuuksiin – unohtaen koko suuren Oulun edun, jos tarve vaatii. Heidän työnsä onnistumista mitattaisiin suoraan alueen menestyksellä: väestönkasvulla, yritystoiminnan kehityksellä ja asukkaiden tyytyväisyydellä. Saisimme kaikille hyvää tervettä kilpailua Oulun sisälle.
Tällainen malli voisi tuoda uutta näkökulmaa kaupungin kehittämiseen. Aluekehittäjät voisivat tarjota uusia ratkaisuja, joilla vahvistettaisiin alueiden vetovoimaa. Jokainen kaupunginosa voisi kehittyä omilla vahvuuksillaan ja saada resurssit, jotka nykyisin helposti valuvat vain suurimpien keskittymien kehittämiseen.
On myös tärkeää kuunnella paikallisia asukkaita ja heidän tarpeitaan, tästä hyvänä esimerkkinä hiljan järjestetty Ylikiimingin tulevaisuus ‑tilaisuus. Oulun eri alueilla on runsaasti potentiaalia esimerkiksi matkailun, kulttuurin ja liikunnan kehittämisessä. Tällaiset vetovoimatekijät eivät ainoastaan houkuttele uusia asukkaita vaan parantavat myös nykyisten asukkaiden elämänlaatua.
Oulun vahvuus voi tulevaisuudessa olla sen kyky kehittää tasaisesti koko laajaa kaupunkialuettaan. Jos jokainen kaupunginosa ja alue tuntuu houkuttelevalta ja elinvoimaiselta, Oulusta voi tulla entistä vetovoimaisempi paikka asua ja yrittää. Kempeleen kaltainen menestystarina osoittaa, että oikeilla panostuksilla pienempi alue voi kukoistaa. Osana Oulua olevien entisten kuntien potentiaali odottaa vielä täysimääräistä hyödyntämistä.
Kaupungin päättäjien olisi aika ottaa yhdeksi kehittämisen keihäänkärjeksi Oulun kaikkien alueiden elinvoima – ja antaa aluekehittäjille vapaat kädet tehdä työtä paikallisten tarpeiden puolesta. Silloin koko Oulu, keskusta mukaan lukien, voi kukoistaa entistä paremmin. Tasapuolinen kehittäminen ei ole vain hyväntahtoinen ajatus – se on elintärkeää koko kaupungin tulevaisuuden kannalta.
Lauri Nikula, kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, aluevaltuutettu, Keskusta