Suomi valittiin jälleen seitsemännen kerran onnellisimmaksi maaksi maaliskuussa. Saamme siis kylpeä kansainvälisessä valokeilassa, meistä ollaan kiinnostuneita. Kansainvälisen kiinnostuksen kohteina ovat mm. koulutusjärjestelmämme, työelämän käytänteet ja luonnon läheinen elämän tapamme.
Onnellisuus-teemaa tuodaan ansiokkaasti esille mm. matkailun markkinoinnissa, kansainvälisten yritysten ja ‑työntekijöidenkin houkuttelussa. Onnellisuus on teema, jota pyrimme hyödyntämään kansainvälisesti ja kansallisestikin mutta muistetaanko ja arvostetaanko päätöksiä tehdessä näitä onnellisuuden kiinnostuksen kohteita vai onko raha se, joka ratkaisee?
On hyvä pohtia viime aikojen tapahtumien pohjalta, että olemmeko maana tittelimme arvoisia. Valitettavasti Oulun viimeaikaiset tapahtumat indikoivat jostain, johon meidän kaikkien on syytä suhtautua vakavasti. Vähenevät resurssit eli raha ei voi olla syy siihen, että tällaisia kauheuksia tapahtuu. Yksikin pahoinpitely tai puukotus on liikaa, olipa kyseessä kuka tahansa!
Tiedän, että Oulun kaupunki kantaa vastuun omalta osaltaan ja tekee toimia yhdessä eri viran omaisten kanssa, että tällaisia traagisia tapahtumia ei kenenkään tarvitsisi kokea. Oulu ei ole asian kanssa yksin vaan valitettavasti muuallakin on vastaavanlaisia tapauksia. Toivottavasti valtioneuvosto kuulee eri toimijoiden hätähuudon ja panostaa ihmisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen yhdessä kaupunkien ja kuntien kanssa.
Onnellisuus vaatii panostamista eri asioihin.
Tiedämme, että syntyvyys laskee vuosi vuodelta ja tarvitsemme myös maahanmuuttoa turvaamaan työntekijöiden riittävyyden, halusimme sitä tai emme. Hyvinvointivaltiona meillä on oltava myös valmius auttaa hädässä olevia ihmisiä. Meidän tulee kohdata ihminen ihmisinä ilman ennakkoluuloja ja ‑asenteita.
On valitettavaa, että valtioneuvoston säästötoimet heikentävät näitä onnellisuuden perusedellytyksiä ja luo mahdollista pahoin vointia. Tiedämme, että koulutuksen vähenevät resurssit ja maahanmuuton kotouttamis- korvausten pienentäminen ei ainakaan helpoteta kaupunkien ja kuntien nykyistä tilannetta.
Vaikka valtiolta tulevat resurssit pienenevät ei se ainakaan vielä ilmeisesti ole näkynyt laajemmin, sillä saamme olla ylpeitä ollessamme maailman 13. onnellisin kaupunki. Olemme myös kuulleet ja lukeneet kuinka tätäkin on vähätelty. Lienee kuitenkin tosi se, että yli 70 mitattavan kriteerien pohjalta olemme 13 onnellisin kaupunki ja olkaamme iloisia ja ylpeitä siitä.
Viimeaikaisista ikävistä tapahtumista huolimatta olemme viranomaisilta kuulleet, että olemme edelleen turvallinen kaupunki. Me itse kukin voimme omalla toiminnallamme luoda turvallisuutta ja viihtyvyyttä kaupunkiimme sekä asuinympäristöömme. Vähintä mitä me jokainen voimme tehdä on välittää toisista ja muistaa kysyä mitä sinulle kuuluu.
Pidetään toista huolta ja välitetään toinen toisistamme.
Risto Päkkilä, Oulun kaupunginvaltuutettu, Keskusta