Päät­tä­jäl­tä: Onko lupauk­sil­la väliä

On suvi­vir­ren aika, oppi­laat ja opis­ke­li­jat saa­vat pää­osin täl­lä vii­kol­la vuo­den työs­tään arvioin­nin, sii­tä miten ovat suo­riu­tu­neet heil­le anne­tuis­ta teh­tä­vis­tä. Osal­la opin­ton­sa päät­tä­vil­lä on aika siir­tyä uuteen opi­nah­joon, kun toi­sil­la se ken­ties on työ­pai­kan hakemista.

Monil­le kevät ja kesän alku tuo pysy­väs­ti muu­tok­sia, on siis otet­ta­va uusi askel elämässä.

Muu­tok­sis­ta tus­kin me kukaan jääm­me osat­to­mak­si. Vali­tet­ta­vas­ti olem­me koko yhteis­kun­ta­na muu­tok­sen kou­ris­sa monel­la tapaa. Hyvin­voin­tia­lu­eet ovat aloit­ta­neet toi­min­tan­sa, joi­den tar­koi­tuk­se­na oli ”vas­ta­ta toi­min­taym­pä­ris­tön muu­tok­siin ja tur­va­ta yhden­ver­tai­set sosi­aa­li- ja ter­vey­den huol­lon palvelut”.

Sote-uudis­tuk­sel­le ase­tet­tiin suu­ria odo­tuk­sia myös pai­kal­li­ses­ti tode­ten kui­ten­kin jo suun­nit­te­lu­vai­hees­sa, että ker­ral­la näin suur­ta uudis­tus­ta ei saa­da kun­toon, vaan sitä jou­du­taan mat­kan var­rel­la kor­jaa­maan ehkä use­aan­kin ottee­seen. Nyt kui­ten­kin kor­jaa­mi­nen teh­dään maan hal­li­tuk­sen sanoit­ta­ma­na ja toi­mes­ta supis­ta­mal­la hyvin­voin­tia­luei­den rahoi­tus kes­tä­mät­tö­mäl­le tasolle.

Rahoi­tuk­sen supis­ta­mi­nen on joh­ta­nut sii­hen, että hyvin­voin­tia­lu­eet jou­tu­vat kar­si­maan koval­la kädel­lä nii­tä pal­ve­lu­ja, joi­ta hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan tulee tar­jo­ta. Olem­me vali­tet­ta­vas­ti jo näh­neet alkua sii­tä, miten ikäih­mis­ten hoi­va­paik­ko­ja supis­te­taan, hyvin­voin­ti­pis­tei­tä lak­kau­te­taan ja pal­ve­lu­ja supis­te­taan tai ne etään­ty­vät yhä kau­em­mas. Näin vali­tet­ta­vas­ti tapah­tuu Poh­jois-Poh­jan­maan hyvinvointialueellakin.

Oli surul­lis­ta olla totea­mas­sa Yli-Iin hyvin­voin­ti­pis­teel­lä, kuin­ka siel­tä vie­tiin jo kalus­tei­ta ties min­ne ja näh­dä ihmis­ten surul­li­set ja vaka­vat ilmeet sii­tä, että pal­ve­lut kar­kaa­vat yhä kau­em­mas hyvin­voin­ti­pis­teen sul­keu­tues­sa 1.8.2024 alkaen. Esi­mer­kik­si Yli-Tan­ni­las­ta mat­kaa ker­tyy Kii­min­gin hyvin­voin­ti­kes­kuk­seen yli vii­si­kym­men­tä kilo­met­riä. Tuo m

Ris­to Päkkilä.

atka täy­tyy teh­dä omal­la autol­la tai tak­sil­la, kun jul­kis­ta lii­ken­net­tä ei ole.

Voim­me jokai­nen poh­tia mitä mak­saa, kun läh­tee hoi­dat­ta­maan itse­ään hyvin­voin­ti­kes­kuk­seen ja toteu­tu­vat­ko yhden­ver­tai­set pal­ve­lut. Mah­dol­li­nen jul­ki­sen lii­ken­teen tasa­tak­sa ei pal­jon auta.

Tie­dän, että joku pahoit­taa mie­len­sä ja ajat­te­lee että itse­pä on asuin­paik­kan­sa valin­nut ja aivan oikein – niin on valin­nut ja sii­hen lie­nee myös omat syyn­sä jokai­sel­la. En usko kui­ten­kaan, että etääm­mäl­lä asu­va ikäih­mi­nen tai lap­si­per­heen arkea pyö­rit­tä­vä van­hem­pi on vaa­ti­mas­sa kau­pun­gin kes­kus­tan pal­ve­lu­ja, mut­ta mie­les­tä­ni perus­pal­ve­lut kuu­lu­vat kui­ten­kin olla inhi­mil­li­sel­lä etäi­syy­del­lä saa­ta­vil­la myös Oulus­sa. Kaik­kia ei DIGSOTE rat­kai­se eten­kin, kun ottaa huo­mioon koko väes­tön ikä­ra­ken­teen ja tietoliikenneyhteydet.

Olem­me kau­ka­na ”yhden­ver­tai­sis­ta pal­ve­luis­ta”! En tie­dä miten asiat voi­vat unoh­tua ja muut­tua hal­li­tuk­sen värin muut­tues­sa, kun muis­te­taan miten kaik­ki van­noi­vat sote-uudis­tuk­sen tar­peel­li­suu­den puolesta.

Toi­vot­ta­vas­ti tämä aluei­ta eriar­vois­ta­va kur­muut­ta­mi­nen lop­puu ja suo­daan perus­pal­ve­lut lupauk­sien mukai­ses­ti ja yhden­ver­tai­ses­ti. Vir­heel­li­siä pää­tök­siä voi­daan myös korjata.

Toi­vo­tan kai­kil­le vii­saut­ta pää­tök­sen­te­koon ja inhi­mil­li­syyt­tä toi­siam­me koh­taan sekä hyvää kesän aikaa.

Ris­to Päk­ki­lä, kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu, Keskusta