Syksyn merkit ovat ilmassa, kasteiset aamut, pimenevät yöt ja etelää kohti lentävät kurkiaurat. Kesäsaatavia kerätään talven varalle, on elonkorjuun aika. Syksyn myötä myös kuntapolitiikassa aktivoidutaan ja suunnataan katseet tulevaan vuoteen.
Kunnan oman strategian tavoitteet, talousarvio ja tarkennetut suunnitelmat linjaavat toimintaa.
Kuntien tulevaisuuteen tulee vaikuttamaan olennaisesti myös kesäkuun lopussa julkistettu uusi hallitusohjelma, sieltä nousevat tavoitteet ja tiukka valtakunnallinen talouskuri. Kuntaliitto on esittänyt huolensa hallitusohjelmassa perusopetukseen liittyvästä kirjauksesta, jossa todetaan, että kunnalla pitää olla riittävä väestöpohja, jotta se voi järjestää koulutuspalvelut.
Kuntaliiton mukaan kirjauksessa piilee kuntien näkökulmasta iso riski. Paljon on keskustelua herättänyt myös mitä tarkoittaa kirjaus kuntien erilaistumisen sallimisesta.
Koulutuspolitiikan suhteen hallitusohjelmassa on toki monia hyviä tavoitteita mutta toteutuksen ja rahoituksen suhteen on paljon ristiriitaisuuksia. Perusopetuksen vahvistamiseen ja oppimisen tukeen luvataan lisärahoitusta ja samanaikaisesti kuitenkin ollaan leikkaamassa kuntien valtionosuuksia ja avustuksia. Kuntien indeksin leikkaaminen tarkoittaa suoraan käytännössä koulutusleikkausta, koska opetuksen- ja varhaiskasvatuksen toimiala on kunnan suurin toimiala.
Opiskelijoiden opintoihin, tukiin ja toimeentuloon suunnitellaan muutoksia. Opintotuenuudistus aiotaan käynnistää ilman uudistukseen varattua määrärahaa, indeksikorotukset ollaan jäädyttämässä 2024 alusta, jolloin tuet eivät ilmeisimmin ainakaan nouse.
Hallitusohjelma lupaa kääntää suomalaisten osaamistason takaisin kasvu-uralle ja nostaa koulutustasoa. Osaajapulasta ollaan huolissaan mutta samalla lakkautetaan aikuiskoulutustuki, vuorotteluvapaajärjestelmä ja leikataan vapaasta sivistystyöstä. Hallitus lisää sen sijaan jatkuvan oppimisen tarjonnan markkinalähtöisyyttä ja poistaa esteitä yksityisen rahoituksen kasvattamisesta. Tämä tarkoittaa mm. koulutusten omavastuuosuuksien lisäyksiä ja avoimien korkeakouluopintojen, kansanopistojen ja kansalaisopistojen maksujen korotuksia.
Aikuisten tutkintokoulutusta luvataan suunnata erityisesti koulutustasoa nostavaan tai työmarkkina-asemaa parantavaan koulutukseen. Samalla kuitenkin yksilön mahdollisuuksia kouluttautua heikennetään olennaisesti.
Yhteiskunta ja työelämä on jatkuvassa muutoksessa. Elinikäinen oppiminen tarkoittaa yksilön kehitystä ja sitoutumista oppimiseen koko elämänkaaren ajan. Oppiminen mahdollistaa ylipäätänsä yhteiskunnan muutostarpeisiin vastaamisen.
Hallitusohjelmassa lukee, että hallitus aikoo käynnistää toimenpiteet korkeakoulutuksen tarpeettoman kasautumisen ehkäisemiseksi ja kohdentaa aloituspaikkoja ensimmäistä tutkintoaan suorittaville. Hyvä asia on, että nuoret pääsevät opiskelemaan ja eteenpäin elämässä. Mutta mitä ihmettä tarkoittaa korkeakoulutuksen tarpeeton kasautuminen? Luulisi olevan itsestään selvää, että koko ajan pahenevan osaajapulan selättämiseen tarvitaan kaikkia osaajia, myös heitä, jotka haluavat kehittyä ja kouluttautua edelleen myöhemmässä elämänvaiheessaan. Pienessä maassa kaikki lahjakkuus- ja osaamispotentiaali tulee saada käyttöön. On erittäin lyhytnäköistä politiikkaa ajaa alas kaikki aikuisten tueksi rakennetut järjestelmät. Parempi vaihtoehto olisi kehittää nykyisiä toimintamalleja niin että ne paremmin vastaavat yhteiskunnan, elinkeinoelämän ja yksilöiden osaamisen kehittämistarpeita.
Hallitusohjelman mukaan tavoitteena olevien politiikkatoimien valmistelu perustuu poikkihallinnolliseen työotteeseen. Kuitenkin säästösyistä hallitus lopettaa myös valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan. Tällä toiminnalla on pyritty tukemaan päätöksentekoa niin että ministeriöt ovat yhdessä linjanneet mitä tietoa ja selvityksiä halutaan tehdä.
Asiantuntijat ovat kritisoineet lakkauttamista, jonka myötä palataan ns. siiloutuneeseen toimintaan niin että jokainen ministeriö keskittyy vastaisuudessa vain omiin tarpeisiinsa.
Tämänkaltainen kehitys on nähtävissä jo hallitusohjelmassa tavoitteiden ja toimenpiteiden ristiriitaisuuksina, tavoitteena on leikata kustannuksia yhtäällä, mutta toimenpiteet aiheuttavatkin lisää kustannuksia toisaalla. Aika näyttää miten hallitusohjelman ”kesäsaatavat” vaikuttavat kuntakentälle, riittääkö meille eväitä talven varalle vai joudummeko jatkamaan peittoa toisesta päästä tunnetun kansansatumme mukaisesti.
Aila Paaso, KT, Iin kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen, (vihreä, sit)