Valtiolla ja kunnissa on kesän aikana valmisteltu myös normaalitilanteeseen liittyviä toimia. Nuorten koulutuspaikkojen lisääminen, vanhustenhoidon hoitajamitoituksen parantaminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenevät.
Julkisuudessa keskustelua ovat usein hallinneet sivuseikat ja mielikuvat, vaikka tärkeintä olisi keskittyä perusasioihin. Arjessa erityistä merkitystä on sillä, riittääkö toimeentulo elämisen kuluihin, onko lasten koulutie turvallinen ja pääseekö lääkärille sujuvasti.
Perusasioissa on paljon parannettavaa. Sekä valtion että kuntien toiminnalle ja taloudelle ratkaisevaa on erityisesti kaksi seikkaa. Ensimmäinen ratkaistava kysymys on, miten yhä useammalle taataan työpaikka ja parannetaan työssäjaksamista.
Työajan lyhentäminen ei vallitsevan talouskriisin oloissa ole millään muotoa realistista. Nyt pitää ensinnäkin turvata työpaikkojen säilyminen sekä löydettävä ratkaisu uuden hoitajamitoituksen synnyttämään tuhansien uusien hoitajien tarpeeseen.
Oulunkin pitkäaikainen haaste on korkea nuorisotyöttömyys. Siihen yhtenä ratkaisuna tulee tehdä valtakunnallisia päätöksiä oppisopimuskoulutuksen helpottamisesta.
Nykyisen hallituksen toteuttamat parannukset muun muassa lapsilisiin ja eläkkeisiin sekä teiden kunnossapitoon ovat olleet mahdollisia Sipilän hallituksen vakaan taloudenpidon ansiosta.
Velkarahalla eläminen vie ongelmiin. Valtion ja kuntien rahoitus pitää järjestää työn ja siitä saatavien verotulojen pohjalle. Oulun seudulla tämä tarkoittaa myös yritysten toimintaedellytysten kehittämistä. Kun yritykset palkkaavat väkeä, kaikki hyötyvät.
Toinen kysymys on, miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään siten, että kustannusten kasvua hillitään samalla kun taataan tarvittavat palvelut. Tässä keskeisenä on sote-uudistus, mutta myös kunnissa voidaan tehdä paljon.
Oulussa on tehty hyviä, ennaltaehkäiseviä toimia muun muassa kehittämällä lapsiperheiden kotipalvelua ja ikääntyneiden kotikuntoutusta. Molempia pitää vahvistaa, sillä esimerkiksi lastensuojelun tarve on Oulussa edelleen kasvanut.
Loppujen lopuksi hyvinvointi muodostuu perusasioiden pohjalle: onko ympärillä ystäviä ja läheisiä, riittävätkö ruoka ja lääkkeet, toimivatko lähipalvelut, saanko tarvittaessa apua ongelmiin. Näistä huolehtimisen toivon olevan jokaisen päättäjän asialistan kärjessä alkavalla politiikan syyskaudella.
Pekka Aittakumpu, kansanedustaja ja Oulun kaupunginvaltuutettu, Keskusta