Ruska näyttää parhaita puoliaan eri puolilla maata, kasvukausi on hiipumassa ja sadonkorjuukin loppusuoralla. Myös talvi tekee tuloaan ja on kivenheiton päässä.
Meitä ihmisiä askarruttavat monet asiat erityisesti nyt. Huolta aiheuttaa mm. sota Ukrainassa ja sen tuomat muutokset maailmassa, energian saatavuus ja ‑hinta, terveyden ja sosiaalihuollon tilanne, jossa yhteistä näkemystä ei näytä löytyvän, valitettavasti.
Kuntasektorilla pohditaan tulevan vuoden talousarviota ja taloussuunnitelmia seuraaville vuosille. Talousarvion laatimisessa olemmekin uuden tilanteen edessä hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa ensivuoden 2023 alusta. Hyvinvointialueiden aloittaessa aiheuttaa se muutoksia myös kuntien tehtäviin ja niitä koskevaan rahoitukseen, verotusoikeuteen ja valtionosuusjärjestelmään, omaisuuteen, velkoihin ja sopimuksiin sekä myös henkilöstöön.
Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelmaluonnos vuosille 2023–2025 on juuri valmistunut ja on nyt lausuntokierroksella eli kannattaa siis tutustua kyseiseen luonnokseen ja lausua näkemyksensä. Toivottavasti saatujen palautteiden myötä hyvinvointialueiden päättäjät ovat myös valmiita tekemään saatujen palautteiden pohjalta muutoksia tai ainakin perustelemaan ratkaisuja muullakin kuin talousnäkökulmalla. Mielestäni taloutta ei saa unohtaa, mutta etusijalla pitää olla myös palvelujen saatavuus ja niiden laatu.
Palveluverkko, joka on käsittelyssä parhaillaan, keskusteluttaa myös paljon. Meillä usein unohtuu, että palveluverkko on muutakin kuin kouluverkko. Luottamushenkilönä olen saanut runsaasti yhteydenottoja oman lähikoulun säilyttämisen puolesta ja niin varmaan muutkin luottamustoimissa olevat henkilöt. On tärkeää ja hyvä, että ihmiset tuovat näkemyksensä ennen päätöksen tekoa.
Tulevissa verkkoratkaisuissa on hyvä muistaa oppilasennusteet, joitten mukaan Oulussa noin 2000 lasta vähemmän aloittaa koulun lähivuosien aikana ja sitä kautta myös valtionosuudet vähenevät vuoteen 2030 mennessä noin 28,8 miljoonaa euroa.
Keskustelua käydään myös palveluverkkoa koskevista investoinneista. Usein kysytään, että onko järkeä lakkauttaa kouluja ja samalla investoida uusia kouluja/monitoimikeskuksia. Toivottavasti näihinkin kysymyksiin saamme vastaukset ja vertailevat laskelmat ja vaihtoehdot ennen päätöksen tekoa.
Kaavoitusta ja sen toimimattomuutta arvostellaan ja moititaan usein, mutta totuus lienee kuitenkin se, että suunnittelussa olevilla tai juuri aloitetuilla kaavoitushankkeilla ei kouluja pelasteta lähitulevaisuudessa, koska kaavoitusprosessit vievät kuitenkin vähintään viisi–kymmen vuotta ennen kuin kaava/infra valmistuu, ja rakentajat pääsevät iskemään kuokan kenttään.
On myös hyvä huomioida, että Oulun maankäytön toteutusohjelma on asiakirja, joka laaditaan eri hallintokuntien, viranomaisten ja luottamushenkilöiden yhteistyössä. Asiakirja hyväksytään valtuustossa ja se on ohje viranhaltioille noudatettavaksi mihin mm. rakentaminen painottuu ja minne kaavoitushankkeita suunnataan. Siis lyhykäisyydessään yhdyskuntalautakunta valmistelee eri prosessien kautta ja viime kädessä valtuusto hyväksyy maapoliittisen toteutusohjelman.
Toivottavasti kouluratkaisut ja palveluverkko saadaan mahdollisimman pian päätettyä ja pitkälle tulevaisuuteen olipa ratkaisu millainen hyvänsä. Ei ole kenenkään etu, että muutaman vuoden välein ”jappastaan” samaa koulujen lakkautusasiaa. Ratkaisu ei tule olemaan
kenellekään helppo ja toivottavasti eduskuntavaalien läheisyys ei vaikuta asiaan.
Risto Päkkilä, Oulun kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja, Keskusta