Kunnat (paitsi Helsinki) tekevät viimeistä kertaa talousarvionsa, joissa on mukana sosiaali- ja terveysmenot. Periaatteessa asian pitäisi olla varsin selkeä. Vuonna 2023 aloittaville hyvinvointialueille siirtyvät kuntien sotemenot ja ‑tulot. Tasapainotilanteessa tämän pitäisi tapahtua suunnitellun mukaisesti ilman isoja pulmia. Hyvinvointialueen vastatessa soten kustannuksista kunnille pitäisi jäädä vain muut kustannukset katettavaksi.
Suomesta tuskin löytyy tietäjämiestä tai ‑naista, joka uskaltaisi vakuuttavasti todistaa, miksi osa kunnista ja tulevista hyvinvointialueiden valmistelijaporukoista ruikuttaa rahan puutetta vuosista 2023 alkaen. Kuntien osalta tilinpäätökset 2023 ja 2024 kertovat, mikä on kuntien todellinen taloustilanne ilman sosiaali- ja terveyspuolen menoja ja tuloja. Hyvinvointialueet lienevät ennustettavampia taloudessaan valtion rahoituksen alla. Mene ja tiedä.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtäminen kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille on Suomen suurin muutos rauhan aikana. Perustelut asialle ovat yksiselitteiset. Palvelujen laatu ja saatavuus ovat vaihdelleet kuntien välillä jopa kuntien sisällä.
Muutoksen perusajatus on tuottaa laadukasta palvelua koko hyvinvointialueella. Kunnat ja osin kuntayhtymät ovat vaihtelevasti kyenneet muuttamaan palvelujaan vastaamaan todellista tarvetta.
Mikä muuttunee. Hyvinvointialueet tullevat vähentämään muuttotappioalueiden palveluja ja keskittämään toimintoja, jotta palvelujen saatavuus ja tasalaatuisuus toteutuu. Ensimmäisenä toimintavuonna 2023 tuskin toteutetaan isoja rakenteellisia muutoksia. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvinvointialue rakentaa omasta näkemyksestään uuden palveluverkoston.
Arvaukseni on, että vuosina 2024 ja 2025 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue maksaa vuokraa sellaisistakin sotekiinteistöistä, joissa ei ole palveluja, siis ei työntekijöitä. Hyvinvointialueen ei tarvitse kyläpolitikoida.
Risto Säkkinen, Iin kunnanvaltuutettu, Sdp