Maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan 14.10. vuoteen 2024 ulottuvan Pohjois-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman. Siinä voisi luulla painottuvan kestävä ja päästötön liikenne. Tavoitteleehan Suomi ja Oulu hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä ja Iin kunta jo 2020-luvulla.
Liikenteen päästöjen vähentäminen on osoittautunut kaikkein hankalimmaksi tehtäväksi. Sähkö on jo lähes päästötöntä, ja lämmittäminen on tulossa hyvää vauhtia perässä. Kierrätykseen ja materiaalitehokkuuteen on asetettu kovat tavoitteet. Päästökauppa ohjaa tehokkaasti teollisuutta pois fossiilista polttoaineista.
Entäpä liikenne? Edelleen Suomessa ajetaan pääosin fossiilisilla polttoaineilla. Sähköautojen osuus on noin 3 % ja kaasuautojen osuus 0,2 %. Autoista 96,8 % käy siis edelleen bensalla tai dieselillä. Näiden päästöjen nollaamiseen olisi aikaa 11 vuotta. Tässä ajassa tuskin tulee sellaista teknologista mullistusta, joka uudistaisi koko autokantamme päästöttömäksi. Tekniikkaa voisi olla olemassa, mutta raaka-aineiden saatavuus on rajallinen, ja toisaalta koko autokannan uusimisen kustannukset olisivat valtavat.
Päästöjä voitaisiinkin vähentää tehokkaimmin siten, että liikennettä ohjattaisiin pois maanteiltä yhä enemmän raiteille, pyöräteille ja tietoverkkoihin. Uusi liikennejärjestelmä voisi olla sellainen, jossa läpikulkuliikenne maakunnan halki kulkisi tehokkaasti sähköjunalla ja rahti olisi siirtynyt pääosin maanteiltä raiteille. Junayhteydet pohjoiseen, etelään, itään ja länteen voitaisiin kehittää sujuviksi ja nopeiksi.
Vastaavasti Oulun seudulla tieliikennettä voitaisiin vähentää lähijunaan, sähköbusseihin, laadukkaisiin pyöräteihin ja mahdollisesti raitioliikenteeseen panostamalla. Harvaan asutussa maakunnassamme yksityisautoiluakin tarvitaan, mutta sekin saataisiin sujuvammaksi ja turvallisemmaksi, jos merkittävä osa liikenteestä siirrettäisiin kestävämmille kulkumuodoille.
Valitettavasti maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma ei vastaa näihin haasteisiin. Suunnitelmassa on lueteltu kärkihankkeina pitkä listaus erilaisia valtateiden perusparannuksia Iin ohitustie mukaan lukien. Toki muutama raideliikennehankekin on mukana.
Äkkiseltään voisi tuntua, että näinhän se liikenne sujuvoituu. Maanteihin investoiminen kuitenkin lisää autoliikennettä eikä lopulta vähennä ruuhkia. Samalla ilmastopäästöt kasvavat, ja joukkoliikenteen käyttäjämäärä ei kasva. Joukkoliikenne taas ei toimi ilman riittäviä joukkoja. Näin pysytään edelleen kierteessä, jossa kestävä liikkuminen ei pääse kehittymään, ja ilmastotavoitteet karkaavat yhä kauemmas.
Liikennejärjestelmäsuunnittelussa tarvittaisiinkin vastaava systeeminen ajattelutavan muutos, jollainen on tapahtunut jo esimerkiksi sähköntuotannossa. Investoinnit täytyisi suunnata täysin uudella tavalla, jotta pystyisimme vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, ja voisimme siirtyä kohti kestävää elämäntapaa.
Esa Aalto, kaupunginvaltuutettu, maakuntahallituksen varapuheenjohtaja, aluehallituksen jäsen, Vihreät