Päät­tä­jäl­tä: Met­sät ovat myös Ran­ta­poh­jan alu­een voimavara

Pek­ka Aittakumpu.

Täl­lä hal­li­tus­kau­del­la on saa­tu eri­tyi­ses­ti Poh­jois-Suo­meen mil­jar­di­kau­pal­la uusia hank­kei­ta, jot­ka kaik­ki perus­tu­vat maam­me met­sien käyt­töön. Kemiin on tulos­sa val­ta­va bio­tuo­te­teh­das Met­sä Grou­pil­ta, ja Sto­ra Enso ilmoit­ti juu­ri otta­van­sa käyt­töön uuden kar­ton­ki­ko­neen Oulus­sa. Pölk­ky Oy taas on päät­tä­nyt laa­jen­taa saha­toi­min­taan­sa Kajaa­nis­sa ja Tai­val­kos­kel­la, ja Jun­nik­ka­lan saha laa­je­nee Ouluun.

Nämä met­sien kes­tä­vään käyt­töön perus­tu­vat inves­toin­nit osoit­ta­vat suun­taa koko Suo­mel­le. Kes­kus­ta on hal­li­tuk­ses­sa aja­nut vah­vas­ti hank­kei­den toteut­ta­mis­ta muun muas­sa rahoit­ta­mal­la liikennejärjestelyjä.

Sto­ra Enson kar­ton­ki­ko­neen laa­jen­ta­mi­sen ehto­na oli, että Poik­ki­maan­tie­tä laa­jen­ne­taan, ja val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri Saa­rik­ko jär­jes­ti tämän ensi vuo­den talous­ar­vion yhteydessä.

Uudet hank­keet kas­vat­ta­vat lii­ken­net­tä laa­jas­ti Poh­jois-Suo­mes­sa. Jot­ta puu kul­kee jat­kos­sa­kin, pitää rahoi­tus­ta saa­da myös esi­mer­kik­si Kuusa­mon­tien leventämiseen.

Met­sil­lä on ollut ja tulee ole­maan val­ta­va mer­ki­tys maam­me hyvin­voin­nil­le. Esi­mer­kik­si Sto­ra Enson Oulun inves­toin­ti työl­lis­tää suo­raan arviol­ta 300 hen­ki­löä. Epä­suo­ra työl­lis­tä­mis­vai­ku­tus on noin 1 500 hen­keä. Jun­nik­ka­lan saha tulee työl­lis­tä­mään Oulun alu­eel­la suo­raan noin 70 hen­keä ja välil­li­ses­ti 200 henkeä.

Suo­mi on Euroo­pan unio­nin met­säi­sin maa ja myös met­sien kes­tä­vän hyö­dyn­tä­mi­sen mal­li­maa. Maam­me met­sien tila on parem­pi kuin ker­taa­kaan sataan vuoteen.

Näi­den­kin seik­ko­jen takia oli tär­ke­ää, että edus­kun­nan talous­va­lio­kun­ta otti vii­me vii­kol­la kiel­tei­sen kan­nan EU:n ennal­lis­ta­mis­a­se­tuk­seen. Jos joku — vaik­ka­pa Brys­sel — tulee ulko­puo­lel­ta mää­rää­mään met­siem­me käy­tös­tä, sil­loin kajo­taan rujol­la taval­la suo­ma­lai­seen sielunmaisemaan.

Ennal­lis­ta­mis­a­se­tus tar­koit­tai­si käy­tän­nös­sä suo­ma­lais­ten met­sien museoin­tia ja vaka­vaa puut­tu­mis­ta yksi­tyis­ten met­sä­no­mis­ta­jien omis­tusoi­keu­teen. Suo­mel­le tuli­si ase­tuk­ses­ta kaik­ki­aan vuo­sit­tain jopa 931 mil­joo­nan euron kus­tan­nuk­set. Muut EU-maat pää­si­si­vät vähem­mäl­lä, vaik­ka niis­sä met­sis­tä ei ole pidet­ty lähel­le­kään niin hyvää huol­ta kuin Suomessa.

Suo­men tulee ehdot­to­mas­ti vas­tus­taa ehdo­te­tun ase­tuk­sen käyt­tä­mis­tä sään­te­ly­vä­li­nee­nä ja komis­sion himoa­maa val­taa met­siem­me käy­tös­tä. EU:n perus­so­pi­mus­ten mukaan met­sä­po­li­tiik­ka kuu­luu jäsen­mai­den kan­sal­li­seen pää­tös­val­taan. Sel­lai­se­naan ennal­lis­ta­mis­a­se­tus perus­teet­to­mas­ti vai­keut­tai­si maam­me met­sien kes­tä­vää käyt­töä ja tätä kaut­ta hidas­tai­si ilmas­ton­muu­tok­sen torjuntaa.

Met­sät ovat olleet ja tule­vat ole­maan Suo­men talou­den perus­taa. Kuten näh­ty, ne luo­vat val­ta­vas­ti uusia mah­dol­li­suuk­sia myös Ran­ta­poh­jan alueelle.

Pek­ka Ait­ta­kum­pu, kan­san­edus­ta­ja, kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu, Oulu, Keskusta