Ylen A‑studiossa keskusteltiin 12.4 Venäjän Suomeen kohdistamista vaikuttamisyrityksistä ja propagandasta. Asiantuntijoina kuultiin tutkijatohtori Pekka Kallioniemeä Tampereen yliopistosta ja sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtista Maanpuolustuskorkeakoulusta.
Keskustelussa tuli hyvin esille Venäjän propagandan tavoite nakertaa suomalaisten luottamusta viranomaisiin, tutkijoihin, demokratiaan, valtamediaan ja yleensä suomalaisen luottamusyhteiskunnan kivijalkoina oleviin eri instituutioihin.
Suomalaisen luottamusyhteiskunnan rapauttaminen ei ole viime vuosina ollut yksistään Venäjän pyrkimyksenä. Erilaiset vale- tai ”vaihtoehtoiset” mediat, siinä missä poliitikot ja jopa jotkut puolueetkin, ovat lähteneet tähän leikkiin mukaan. On tehty vaalivideoita, joissa Suomi esitetään mätänä yhteiskuntana, jossa kehenkään tai mihinkään ei voi luottaa. Kansaa on jaettu hyviin ja huonoihin, sekä rakennettu vaalityötä vahvasti viholliskuvien kautta. On hyökätty julkisuudessa opettajien ja koulujen tekemää työtä vastaan, on horjutettu luottamusta tutkijoiden, tieteen ja korkeakoulutuksen riippumattomuuteen.
Puheet poliittisesta poliisista ja poliisin suoranainen pilkkaaminen on valjastettu vallantavoittelun välineeksi.
Huoli tällaisesta yhteiskuntarauhan ja luottamuksen tietoisesta horjuttamisesta oli yksi tärkeimmistä syistä, miksi lähdin mukaan politiikkaan. Halusin, ja haluan edelleen, parhaani mukaan rakentaa suomalaista luottamusyhteiskuntaa. Luottamus on yksi tärkeimmistä arvoista, joiden perustalle hyvä ja turvallinen yhteiskunta rakentuu.
Luottamusyhteiskunnan merkitys kokonaisturvallisuudelle on kirkastunut minulle viimeistäänkin 15 vuoden monipuolisen poliisikokemuksen kautta. Suomessa on väkilukuun suhteutettuna verrattain vähän poliiseja ja muita turvallisuusviranomaisia, mutta rikostilastomme ja sisäisen turvallisuuden taso kestää vertailun eri maihin. Tämä selittyy mielestäni sillä, että kansalaiset luottavat viranomaisiin ja eri viranomaiset toisiinsa. Esimerkiksi poliisi tekee tiivistä yhteistyötä koulujen, nuorisotoimen, terveydenhoidon, puolustusviranomaisen, sosiaalitoimen, vankeinhoidon, pelastustoimen, lastensuojelun ja vaikkapa kansalaisjärjestöjen kanssa. Luottamus tuottaa turvallisuutta pienemmilläkin resursseilla.
Luottamusyhteiskunta auttaa meitä pärjäämään normaalioloissa, mutta poikkeusoloissa sen arvo nousee aivan erityisen suureksi. Suomen todennäköinen liittyminen sotilasliitto natoon, jolle itsekin annan vahvan tukeni, aiheuttanee Venäjän taholta kovenevaa retoriikkaa ja monenlaista hybridivaikuttamista.
Pidetään siis päät kylmänä ja luotetaan maamme viranomaisiin, asiantuntijoihin, tutkijoihin, valtamediaan ja toisiimme. Ei anneta Venäjän tai kenenkään muunkaan lyödä kiilaa välillemme, vaikka edustaisimme poliittisen kartan äärilaitoja. Luottamukselle on nyt kysyntää.
Lauri Nikula, kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, aluevaltuutettu, varakansanedustaja, Keskusta