Tuulivoimaloita rakennetaan Suomeen ennätysvauhtia, energiaomavaraisuutta tulee kasvattaa pikaisesti, jotta päästään eroon fossiilisista polttoaineista. Pohjois-Pohjanmaa on tuulivoimaisin maakunta ja tuotantoa halutaan alueella edelleen lisätä. Tuulivoimalla tuotettu energia siirretään valtakunnan sähköverkkoon, kunnat saavat kiinteistöverotuloja ja maanomistajat vuokratuloja.
Kuntapäättäjänä olen kannattanut tuulivoimaa silloin kun sijoituspaikan suhteen on otettu huomioon pohjavesialueet ja luonnon monimuotoisuus.
Tämänhetkisiin kaavoitusprosesseihin ja niihin liittyviin tuulivoimaselvityksiin perehtyessä tulee kuitenkin väistämättä mieleen paljon kysymyksiä. Onko kunnassa riittävästi henkilöstöresursseja monien päällekkäisten kaavoitusprosessien eteenpäinviemiseksi? Mikä on kuntapäättäjien rooli? Mikä on konsulttitoimistojen asiantuntemus pohjavesialueiden ja tuulivoimaselvitysten suhteen? Onko riskejä selvitetty riittävällä tasolla? Mistä löytyy maksaja, jos pohjavesialueella tapahtuu katastrofi?
Pohjois-Pohjanmaan liitto on käynnistänyt Energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan, jossa yhtenä teemana on tuulivoima. TUULI- hankkeessa määritellään tuulivoimalle soveltuvat alueet. Luonnosaineisto on nähtävillä 23.9. 2022 saakka. Jäsenkunnat voivat antaa kuulemisaikana lausuntonsa ja osalliset (esim. asukkaat) voivat esittää mielipiteensä.
Eteläisen Iin pohjavesialueiden läheisyyteen on SWECON konsulttitoimiston luonnoksessa esitetty luokiteltujen pohjavesialueiden väliin Kovasinkangas 164 kyllä-alueena sekä Joutsenkangas 226 ja Eteläsuo 157 ehkä-alueina. Kunnanvaltuusto ei ole asiaa käsitellyt eikä aineistoon lausuntoaan antanut. Mielestäni maakuntatasolla tulisi ehdottomasti perehtyä tarkemmin näihin lukuisiin tuulivoimarakentamisen suunnitelmiin, joissa kaavaillaan tuulivoimapuistoja useiden Pohjois-Pohjanmaan luokiteltujen pohjavesialueiden läheisyyteen.
Samanaikaisesti Iin kunnan strategisen yleiskaavan laatiminen on vireillä, kaavassa tulisi määrittää kunnan tahtotila maankäytön suurista linjauksista 2040 saakka. Valmisteluaineisto oli julkisesti nähtävillä 12.4.–26.5.2022, ja tänä aikana kuntalaisilla oli mahdollisuus esittää mielipiteitä aineistoon liittyen.
Valmisteluaineiston tuulivoimaselvityksen on laatinut SWECO. Selvityksessä eteläisen Iin pohjavesialueelle on tietokoneruudulla suunnittelijoiden taholta piirusteltu peräti 38 voimalaa. Kunnanvaltuustossa ei ole aineistoa eikä tuulivoimaselvitystä käsitelty.
ELY:n toimesta vuonna 2018 toteutettu Iin pohjavesialueiden rajaus ja luokitus Tiironkankaan ja Välikankaan pohjavesialueiden läheisyydessä on tehty maaston mukaisesti. Maatutkaluotauksia, kairauksia tai pumppauksia alueella pohjavesirajojen määrittämisen yhteydessä ei siis ole tehty.
Alueelle suunniteltu Kovasinkankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava on ehdotusvaiheessa, ja kuntalaisilla on ollut mahdollisuus esittää muistutuksia nähtävillä olon ajan 12.9.2022 saakka. Kovasin Tuulivoima OY:n järjestämässä keskustelutilaisuudessa 19.8. jätimme Teuvo Pernun (geofyysikko, emeritus) kanssa tuulivoimayhtiölle ehdotuksen maatutkaluotauksien tekemiseksi alueelle. Toiveissa on, että esitetyt luotaukset toteutetaan ja saamme niiden kautta riippumattomien asiantuntijoiden tietoa eteläisen Iin pohjavesialueen nykytilanteesta.
Suomi tarvitsee uusiutuvaa energiaa, mutta on syytä muistaa, että pohjavesiemme suojelu ja hyvän juomaveden saatavuuden turvaaminen on elintärkeää. Kuntalaisten ja kuntapäättäjän vaikuttamismahdollisuus konsulttitoimistojen ja tuulivoimayhtiöiden selvityksiin ja kaavaprosesseihin tuntuu välillä olevan lähes mahdotonta, samalla kun nämä prosessit etenevät omissa sfääreissään. Ei voi myöskään välttyä kysymykseltä kuka ohjaa, ketä ja missä järjestyksessä?
Kuntademokratia on suomalaisen kansanvallan perusta. Ei liene tarkoituksenmukaista, että kunnanvaltuusto jää ulkopuolelle tai pelkäksi leimasimeksi näissä pitkälle tulevaisuuteemme ja ympäristöömme vaikuttavissa päätöksissä.
Aila Paaso, Iin kunnanvaltuutettu, Vihreät (sit.)