Jari Laru.
Maamme kuntakenttä muuttuu vuoden 2023 alusta merkittävästi, kun sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kuntien rooli hyvinvoinnin edistäjänä lakkaisi sote-rakenneuudistuksen jälkeen.
Päinvastoin. Kuntalain toisessa kappaleessa sanotaan kuntien vastuusta seuraavaa: ”Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.”
Hyvinvointia lisäävät arkiset asiat, kuten lähiliikuntapaikat, kevyen liikenteen väylät ja ulkoilureitit, kulttuuripalvelut, uimahallit, kirjastot ja asukastuvat- ja olohuoneet. Kun kuntalainen on aktiivinen, pysyvät sairaudetkin loitolla. Näistä hyvinvointia ylläpitävistä ja lisäävistä palveluista vastaa jatkossakin kunta.
On myös hyvä muistaa, että kaikki hyvinvointia edistävät toimet eivät maksa mitään. Esimerkiksi yhdistystoiminta ja talkoot edistävät hyvinvointia osallisuuden ja yhteisöllisyyden myötä. Osallisuus on syrjäytymisen vastavoima!
Kuntaliiton mukaan vahva osallisuus ja aktiiviset kuntalaiset tekevät kunnasta yhteisöllisen, elinvoimaisen ja sosiaalisesti kestävän. Kuntalaisten oikeudesta osallistua säädetään kuntalain (410/2015) 22§:ssä. Sen mukaan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua kunnan toimintaan.
Oulun kaupungin yhteisöpalvelujen johdolla on laadittu Oulun kaupungin vuorovaikutussuunnitelma vuosille 2019–2021, jonka laatimiseen otettiin mukaan kaupungin oululaiset, kaupungin henkilöstö ja eri sidosryhmät.
Vuorovaikutussuunnitelmassa asetettiin erilaisia tiedonkulkuun, poliittiseen päätöksentekoon ja kuntalaisten toimintamahdollisuuksiin liittyviä tavoitteita. Esimerkiksi tiedonkulun osalta tavoite suunnitelmassa on lisätä kuntalaisten tietoisuutta siitä mitä kaupungissa tapahtuu ja millaisia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia heillä on. Päätöksentekoon liittyen eräänä tavoitteena on se, että päättäjät ovat tietoisia kuntalaisten näkemyksistä ja päätösten vaikutuksista. Kuntalaisten toimintamahdollisuuksiin liittyvä tavoite vuorovaikutussuunnitelmassa on tukea kuntalaisten omaehtoista toimintaa.
Vuorovaikutussuunnitelma oli ja on edelleen varsin kunnianhimoinen, mutta kyseessä ei ole ”mikä tahansa asiakirja”, sillä jopa perustuslain 14§ ottaa kantaa yleisiin vaali- ja osallistumisoikeuksiin. Sen mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Perustuslain (20 §) mukaan julkisen vallan tulee myös pyrkiä turvaamaan jokaisen mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.
Digitalisaation aikakaudella voisimme merkittävästi lisätä kuntalaisten tietoisuutta päätöksenteosta ja osallisuutta siihen hyödyntämällä ajanmukaisia työkaluja niin kuulemisessa kuin tietovarantojen avaamisessa kuntalaisten ja päättäjien käyttöön.
Digitalisaation mahdollisuuksista esimerkkinä toimii kaupunginvaltuuston 25.4. käsittelemä Oulun kaupungin ympäristöohjelman toteumaraportti, joka oli luonteeltaan interaktiivinen näkymä kaupungin tietovarantoihin. Tällaisia visualisointeja tarvitaan huomattavasti lisää, jotta kuntalaisten tietoisuutta ja osallisuutta saadaan lisättyä nykyisestä.
Olisiko kenties aika ryhtyä pohtimaan digitaalisen vuorovaikutuksen ja visualisoinnin ohjelmaa tai jopa vain kääriä hihat ja ottaa nykyaikaiset järjestelmät käyttöön poliittisen päätöksenteon ja kunnallisten palveluiden kaikilla tasoilla?
Jari Laru, KT, kaupunginvaltuutettu ja sivistys- ja kulttuurilautakunnan jäsen, Kokoomus