Päät­tä­jäl­tä: Kan­sal­lis­pu­vuis­ta, mui­nais­pu­vuis­ta ja tuuletusperinteestä

Aila Paa­so.

Ii 650 juh­la­vuo­den aika­na jär­jes­te­tään pal­jon eri­lai­sia tapah­tu­mia ja tilai­suuk­sia, peri­aat­tee­na jokai­sel­le kun­ta­lai­sel­le jota­kin. Yksi tär­keä ja mie­len­kiin­toi­nen tapah­tu­ma on kan­sal­lis­pu­ku­jen ja mui­nais­pu­ku­jen tuu­le­tus­päi­vä, jota tänä vuon­na juh­lit­tiin Iin kun­nas­sa 27.7. Kui­va­nie­mel­lä ja 3.8 Iin museoalueella.

Myös Oulun kale­va­lai­set ja Tur­kan­saa­ren ulko­museo jär­jes­ti­vät 4.8 ison tuu­le­tus­ta­pah­tu­man. Tapah­tu­mas­sa pereh­dyt­tiin saa­ren his­to­ri­aan ja laval­la esi­tel­tiin usean asian­tun­ti­jan voi­min tuu­let­ta­jien puku­ja eri alueil­ta. Muka­na oli nais­ten puku­jen lisäk­si myös lukui­sia mies­ten kansallispukuja.

Tuu­le­tus­päi­vä 5.8. on Kale­va­lais­ten nais­ten lii­ton ideoi­ma tapah­tu­ma, jota on jär­jes­tet­ty vuo­des­ta 2010 alkaen. Tapah­tu­man his­to­ria poh­jaa 1800-luvul­le kei­sa­ril­li­seen vie­rai­luun Suomessa.

Kei­sa­ri Alek­san­te­ri II ja kei­sa­rin­na Maria Feo­do­rov­na vie­rai­li­vat Lap­peen­ran­nas­sa 5.8.1885. Kei­sa­rin­nal­le lah­joi­tet­tiin sou­tu­ve­ne, jota sou­ti­vat juh­la­pai­kal­le kah­dek­san Suo­men maa­kun­tia edus­ta­vaa kan­sal­lis­pu­kuis­ta nei­toa. Ran­nal­la vas­tas­sa oli yli sata­hen­ki­nen väki­jouk­ko pukeu­tu­nee­na kan­sal­lis­pu­kui­hin. Tätä ensim­mäis­tä suur­ta jul­kis­ta esiin­ty­mis­tä voi­daan pitää ”kan­sal­lis­pu­ku­jen syntymäpäivänä”.

Suo­men kan­sal­lis­pu­ku­kes­kus vas­taa suo­ma­lais­ten kan­sal­lis­pu­ku­jen tut­ki­mi­ses­ta ja kokoa­mi­ses­ta. Kan­sal­lis­pu­vut ovat puku­his­to­rian asian­tun­ti­joi­den nyky­käyt­töön kokoa­mia uusin­to­ja kan­san perin­teis­tä ja yksi­löl­li­sis­tä juh­la-asuis­ta. Asu­ja käy­tet­tiin 1700–1800-luvuilla. Kan­sal­lis­pu­vut perus­tu­vat alu­een­sa ja aika­kau­ten­sa tyy­pil­li­siin kan­san pukeu­tu­mis­ta­poi­hin. Kan­sal­lis­pu­ku­mal­le­ja on Suo­mes­sa neli­sen­sa­taa ja nii­tä on koot­tu yli sadan vuo­den ajan.

Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riön rahoit­ta­man Kan­sal­lis­pu­vut Fin­naan-hank­keen (2022–2024) avul­la kan­sal­lis­pu­ku­ko­koel­man tie­dot koo­taan ja jul­kais­taan ver­kos­sa. www.kansallispuvut.fi

Mui­nais­pu­ku ei ole kan­sal­lis­pu­ku, vaan esi­his­to­rial­li­sen ajan mukai­nen puku, joka on val­mis­tet­tu hau­ta­löy­tö­jen perus­teel­la. Vai­na­jat hau­dat­tiin juh­la­pu­vuis­saan korui­neen. Prons­si­ho­me ja koru­jen erit­tä­mät metal­liok­si­dit ede­saut­toi­vat kan­kai­den säi­ly­mis­tä, näin on pys­tyt­ty sel­vit­tä­mään myös puku­jen mal­li, kan­kai­den raken­ne ja väri.

Suo­ma­lai­sia mui­nais­pu­ku­ja on ennal­lis­tet­tu kym­me­nen eri­lais­ta mal­lia, tutuim­mat Aino-puku, Tuuk­ka­lan puku, Kau­ko­lan puku ja Euran emän­nän puku. Itsel­le­ni tutuim­man Tuuk­ka­lan puvun jään­teet ovat peräi­sin vuon­na 1886 Mik­ke­lis­sä löy­ty­neis­tä ris­ti­ret­kien aikai­sis­ta hau­dois­ta 1050–1250 luvuil­ta. Pro­fes­so­ri Hei­kel jul­kai­si löy­döt piir­rok­sin ja Kale­va­lais­ten nais­ten lii­ton perus­ta­ja, Elsa Hepo­rau­ta, teet­ti puvun Mik­ke­lin museon kokoel­miin ja itsel­leen vuon­na 1937. Puvus­sa on val­kea pel­la­va­pai­ta, tum­man­si­ni­nen olkain­ha­me, hap­suin reu­nus­tet­tu har­maa har­tia­vaip­pa ja esiliina.

Mui­nais­pu­ku­jen metal­li­ko­ru­jen run­saus kuvas­taa aika­kau­den hen­keä ja tai­an­omai­suut­ta. Metal­lin soin­ti oli esi­his­to­rial­li­sis­sa kult­tuu­reis­sa ainut­laa­tuis­ta. Metal­lie­si­nei­den val­mis­tuk­sen takia nii­den on kat­sot­tu kan­ta­van tulen väkeä ja kar­kot­ta­van epä­toi­vot­tu­ja hen­ki­löi­tä rau­ta­kau­ti­sen talon pii­ris­tä. Tuuk­ka­lan puvun korus­to koos­tuu rapu­ko­ris­tei­sis­ta kupu­ra­sol­jis­ta, ket­jun­kan­ta­jis­ta, lin­tu­rii­puk­ses­ta sekä veit­ses­tä ja tupes­ta. Pai­dan­sol­ke­na on iso hopei­nen levy­sol­ki ja vai­pan sol­ke­na hopei­nen hevo­sen­ken­kä­sol­ki. Pää­nau­ha on koris­tel­tu metal­li­laa­toin, kiin­ni­tys hopei­sel­la sol­jel­la. Esi­lii­na ja lii­vi­ha­me on prons­sis­pi­raa­li­ko­ris­tel­tu. Mui­nais­pu­vuis­ta tie­tout­ta löy­tyy mm. Pir­ta leh­des­tä 3/2015 ja tie­teen­ter­mi­pan­kin, puno­mon ja kal­mis­to­pii­rin verkkosivuilta.

Kan­sal­lis­pu­ku­jen ja mui­nais­pu­ku­jen tuu­le­tus­ti­lai­suuk­sis­sa näky­vät Kale­va­lais­ten nais­ten lii­ton arvot, elä­vä kult­tuu­ri­pe­rin­tö, suo­ma­lai­nen kult­tuu­ri, kes­tä­vä kehi­tys, yhtei­söl­li­syys, tasa-arvo, kau­neus ja ilo. Tilai­suuk­sis­sa tapaa käsi­työ­tai­don ammat­ti­lai­sia ja har­ras­ta­jia, muse­aa­li­sen aineis­ton asian­tun­ti­joi­ta, his­to­rioit­si­joi­ta, argeo­lo­ge­ja, suku­tut­ki­joi­ta ja aihe­pii­ris­tä kiin­nos­tu­nut­ta väkeä. Iin kun­nas­sa tuu­le­tus­ta­pah­tu­mas­ta on tul­lut joka­vuo­ti­nen perinne.

Myös Oulus­sa tuu­le­te­taan alus­ta­van tie­don mukaan seu­raa­van ker­ran 9.8.2025. Kan­sal­lis­pu­vun ja mui­nais­pu­vun käy­tön toi­voi­si toki lisään­ty­vän eri­lai­sis­sa tilai­suuk­sis­sa muutoinkin.

Aila Paa­so, Iin kun­nan­val­tuu­tet­tu, kun­nan­hal­li­tuk­sen ja ope­tus- ja var­hais­kas­va­tus­lau­ta­kun­nan jäsen, Vih­reät, sit.