Päät­tä­jäl­tä: Kan­nat­taa­ko kun­ta­lai­sen äänes­tää EU-vaaleissa?

Tei­jo Liedes.

Suo­mes­sa EU-vaa­lien äänes­tys­pro­sent­ti on koko Suo­men jäse­nyy­den ajan ollut var­sin mata­la. Tämä joh­tuu isol­ta osal­ta sii­tä, että Euroo­pan unio­ni koe­taan niin etäi­sek­si ja EU-asiat niin suu­rik­si, että taval­li­sen suo­ma­lai­sen on vai­kea ymmär­tää nii­den vai­ku­tus­ta omaan arkeen. Arki­nen elä­mä ja sen vai­keu­det tai hyvin suju­mi­nen koe­taan tär­keäm­mik­si kuin esi­mer­kik­si yhtei­nen valuut­ta ja vapaa työ­voi­man liikkuvuus.

Ja kun EU tulee ns. ihol­le, se usein miel­le­tään direk­tii­vi­ge­ne­raat­to­rik­si, joka rajoit­taa lii­kaa suo­ma­lais­ten vapaut­ta ja itsenäisyyttä.

Hyvä esi­merk­ki täs­tä on ns. muo­vi­kork­ki­di­rek­tii­vi. Olet­te var­maan huo­man­neet, että muo­vi- tai kar­ton­ki­pak­kauk­sen muo­vi­kork­ki on nyky­ään kiin­ni pak­kauk­ses­sa ja vai­keut­taa nes­teen kaa­ta­mis­ta lasiin tai pul­lon­suus­ta juo­mis­ta. Ja syy on tie­ten­kin EU:n. Mut­ta tämä direk­tii­vi on sää­det­ty juu­ri sinun ja minun eduk­si ja takia. Muo­vi­kor­kit ovat han­ka­la ja hyvin ylei­nen ros­ka maa­il­man vesis­töis­sä. Ne hajoa­vat mik­ro­muo­vik­si ja pää­ty­vät lopul­ta eliöi­den – mei­dän ihmis­ten­kin – eli­mis­töön ruo­an ja juo­ma­ve­den muka­na. Ja muu­ten­kin val­ta­me­ris­sä kel­lu­va muo­vi­ros­ka on meren eliös­töl­le vaarallista.

Siis, jos ihmi­set eivät oli­si muo­vi­kork­ke­ja heit­tä­neet luon­toon, ei täl­lais­ta direk­tii­viä oli­si tarvittu.

Euroo­pan unio­ni on itse­näis­ten val­tioi­den muo­dos­ta­ma yhtei­sö, jon­ka perus­ta­mi­sen kes­kei­sin motii­vi oli ja on rau­han takaa­mi­nen Euroo­pas­sa. Tun­tuu etäi­sel­tä sel­lai­nen mah­dol­li­suus, että minun ääne­ni EU-vaa­leis­sa joten­kin takai­si euroop­pa­lais­ta rau­haa. Mut­ta tot­ta se on. Kun valit­sen sel­lai­sen ehdok­kaan, joka kan­nat­taa EU:n yhte­näis­tä ulko­po­li­tiik­kaa ja puo­lus­taa kes­kei­siä euroop­pa­lai­sia arvo­ja, kuten esim. tasa-arvoa, demo­kra­ti­aa ja ihmi­soi­keuk­sia, minun äänel­lä­ni on vaikutusta.

Ukrai­nan sodan myö­tä Euroo­pan yhte­näi­syys on tul­lut todel­la tär­keäk­si. Yhte­näi­syys ei kui­ten­kaan sai­si joh­taa liit­to­val­tioon, vaan jokai­sel­la jäsen­maal­la tulee olla mie­les­tä­ni auto­no­mi­nen ase­ma yhtei­sön sisällä.

On puhut­tu pal­jon sii­tä, miten EU:n ns. ennal­lis­ta­mis­a­se­tus tuhoai­si Suo­men met­sä­teol­li­suu­den ja vei­si met­sä­no­mis­ta­jien oikeu­det koh­del­la omaa omai­suut­taan, miten itse halua­vat. Näil­lä väit­teil­lä on help­po teh­dä popu­lis­tis­ta poli­tiik­kaa, ja luo­da uhka­ku­vaa sii­tä, miten EU vie Suo­men itse­näi­syy­den. Kui­ten­kin täs­sä­kin tapauk­ses­sa on kyse em. pul­lon­kork­ki-ilmiös­tä. Jos suo­ma­lai­set ja mui­den­kin EU:n jäsen­mai­den kan­sa­lai­set koh­te­li­si­vat met­si­ään ja mai­taan vii­saas­ti, ei täl­lais­ta ase­tus­ta tarvittaisi.

Kun sit­ten kat­soo EU:ta ja sen sää­dök­siä taval­li­sen suo­ma­lai­sen näkö­kul­mas­ta, ei niis­tä oikeas­ti hai­tal­li­sia vai­ku­tuk­sia juu­ri löy­dy. Hyö­ty­jä kyl­lä­kin. Monen kun­nan monet hank­keet, joil­la on raken­net­tu infraa, tuet­tu yri­tys­ten kehit­tä­mis­tä, osal­lis­tet­tu kun­ta­lai­sia pää­tök­sen­te­koon, lisät­ty nuor­ten kan­sain­vä­lis­ty­mis­tä, esim. opis­ke­li­ja­vaih­toa ja opin­to­mat­ko­ja, ennal­lis­tet­tu luon­no­nym­pä­ris­tö­jä jne. ovat saa­neet rahoi­tus­ta Euroo­pan unionilta.

Euroo­pan unio­ni on paran­ta­nut mei­dän kaik­kien ymmär­rys­tä sii­tä, mil­lai­nen maa­il­ma on Suo­men ulko­puo­lel­la. Kan­sain­vä­lis­ty­väs­sä maa­il­mas­sa tämä on ollut ja on vas­tai­suu­des­sa vie­lä sel­vem­min pär­jää­mi­sen ehto. Jokai­sen äänioi­keu­te­tun siis kan­nat­taa käy­dä äänes­tä­mäs­sä EU-vaa­leis­sa, mut­ta kan­nat­taa kat­soa tar­kas­ti, ketä äänes­tää. Vie­kö ehdok­kaa­si Euroop­paa mie­les­tä­si oike­aan suun­taan? Vas­taa­ko ehdok­kaa­si arvo­maa­il­ma oikeas­ti omaa arvomaailmaasi?

Jokai­sen äänioi­keu­te­tun tuli­si sel­vit­tää oman ehdok­kaan­sa taus­taa ja mie­li­pi­tei­tä oikeas­ti siel­tä, mis­sä hän on aikai­sem­min toi­mi­nut ja mitä hän on kir­joit­ta­nut tai puhu­nut – vaa­li­ko­neis­sa ja ”tik­to­keis­sa” ehdo­kas saa asiat näyt­tä­mään ehkä hie­man toisenlaisilta.

Ihmet­te­len muu­ten suu­res­ti sitä, mik­si tupa­kan­tum­peis­ta ei teh­dä bio­ha­joa­via, luon­to­ys­tä­väl­li­siä versioita.

Tei­jo Lie­des, Iin kun­nan­hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja, Vasemmistoliitto