Hyvinvointialueen valmistelu on edennyt nyt siihen pisteeseen, että järjestämisuunnitelman luonnos on lähetetty lausunnolle. On tärkeää, että mahdollisimman moni asianomainen, eli kansalainen, järjestö, kunta, yritys tai yhdistys, jaksasisi ja ehtisi perehtyä asiakirjaan ja antaisi siitä lausunnon.
Näin saamme kattavan näkemyksen siitä, onko kehityksen suunta oikea.
Keskeisin tavoite suunnitelmassa on hyvinvointialueen strategian mukaisesti lisätä resurssia perusterveydenhuoltoon ja kotiin annettaviin palveluihin. Myös sosiaali- ja terveyspalvelujen integrointi on tärkeä, jotta saisimme aikaan yhtenäiset, tehokkaat ja ihmistä palvelevat hoitoketjut. Ja tällä tavalla leikkauslistaksikin parjatusta järjestämissuunnitelmasta tulee aito suunnitelma siitä, miten palvelutuotantoa muutetaan sellaiseksi, että se toteuttaa SOTE-uudistuksen suuria periaatteita: palvelujen tasavertaisuutta ja tasapuolista saatavuutta kaikille.
Tiukka talous on aiheuttanut sen, että talousarviossa arvioidusta rahan tarpeesta pitää pystyä tinkimään. Tämä tarkoittaa sitä, että rahaa ei ole niin paljon, kuin tarvittaisiin suoraan nykyisten palvelujen tuottamiseen ilman mitään muutoksia, vaikka rahaa sinänsä on käytettävissä enemmän kuin vuonna 2022. Suunnitelmassa asiaa pyritään taklaamaan siten, että ns. raskaampia palveluja muutetaan kevyemmiksi, esim. laitospaikkoja vähennetään tai muutetaan, esim. vuodeosastosta areviointi- ja kuntoutusosastoiksi, ja kotiin annettavia palveluja lisätään. Tämän tulee tapahtua kuitenkin siinä järjestyksessä, että meillä on ensin kunnossa olevat kevyemmät palvelut, jotta vähennystä voidaan ylipäätään toteuttaa. Ketään ihmistä ei voi nimittäin jättää hoitamatta. Haasteita tämä tuo etenkin harvaan asutuille alueille: miten pitkistä välimatkoista ja henkilöstön saatavuusongelmista huolimatta pavelut voidaan hoitaa hyvin?
Rahoituskehys hyvinvointialueelle tulee valtiolta, ja siinä ei ole joustoa. Lisämäärärahoja ei voi edes pyytää. Ja lisäksi valtioneuvosto on lainanottovaltuuksista päättäessään edellyttänyt Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta tiukkaa talouden tasapainotussuunnitelmaa vuosille 2023–2025. Uuden sairaalan rakentaminen on voitava saattaa loppuun.
Nyt vaaditaan kaikilta osapuolilta harkintaa ja perehtymistä siihen, mistä on oikeasti kysymys. Huoli palveluista on ymmärrettävä esimerkiksi Iissä, jossa akuuttiosaston ja tehostetun palveluasumisen paikkoja ollaan vähentämässä. Huoleen on hyvinvointialueen vastattava.
1.1.2023 ei kuitenkaan mitään katastrofia tapahdu. Muutos lähtee liikkeelle vaiheittain ja kova tavoite on saada palvelut pelaamaan niin, että ne nimenomaan muutoksen seurauksena paranevat. Tähän on tiukan taloustilanteen takia vaikea uskoa, muttaa muutakaan mahdollisuutta meillä ei taida olla. Kunnissakaan ei pidä ajatella, että antaapa nyt hyvinvointialueen hoitaa homma ja katsotaan, miten käy. Kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyöllä on oikeasti tärkeä rooli siinä, miten ennaltaehkäisevät palvelut ja ihmisten hyvinvointi toteutuvat.
Joka tapauksessa hyvinvointialueen valtuuston on suunnitelman mukaan kokouksessaan 17.10.2022 kyettävä järjestämissuunnitelmasta päättämään. Ja valtuuston on kyettävä katsomaan asiaa koko alueen näkökulmasta. Kuntarajoja ei enää SOTE-palveluissa ole vuonna 2023.
Teijo Liedes, Iin kunnanhallituksen 1. vpj, Tulevaisuuslautakunnan jäsen