Päät­tä­jäl­tä: Ideo­lo­gia ja ilmasto

Tei­jo Liedes.

Nyky­suo­men sana­kir­jan mukaan ideo­lo­gia on ”- — jon­kin tie­tyn aat­teen mukai­nen (poliit­ti­nen, uskon­nol­li­nen) maa­il­man­kat­so­mus, aate­maa­il­ma.” Aate puo­les­taan on ”- — ihmi­sen maa­il­man­kat­so­mus­ta ja toi­min­taa mää­rää­vä yle­vä­si­säl­töi­nen aja­tus; pyr­ki­mys, tavoi­te.” Ja maa­il­man­kat­so­mus on ”- — ihmi­sen koko­nais­kä­si­tys todel­li­suu­den ole­muk­ses­ta ja arvosta.”

Ideo­lo­gia on siis ihmi­sen mie­les­sä muo­dos­tu­nut aja­tus­ten ja aat­tei­den koko­nai­suus. Se voi olla myös poliit­ti­sek­si tai uskon­nol­li­sek­si aat­teek­si muo­dos­tu­nut ohjel­ma, joka yleen­sä perus­tuu jon­kun auk­to­ri­tee­tin, filo­so­fin, usko­nop­pi­neen tai polii­ti­kon ajatuksiin.

Ideo­lo­gial­le on tyy­pil­lis­tä, että se sivuut­taa usein tie­teel­li­set ja havain­toi­hin perus­tu­vat tosi­asiat ja perus­tuu sub­jek­tii­vi­siin näke­myk­siin. Ideo­lo­gial­le on tyy­pil­lis­tä myös dog­maat­ti­suus: eli se on kovin pysy­väis­luon­tei­nen, ei muu­tu hel­pos­ti, kos­ka sen perus­ta­na on oppi­lauseet (dog­mit), jot­ka on hyväk­syt­ty ikään kuin ikui­ses­ti pysy­vik­si. Näi­den dog­mien muut­ta­mi­nen koe­taan opin kan­nat­ta­jien kes­kuu­des­sa jol­lain taval­la pyhän totuu­den louk­kaa­mi­sek­si. Jos­kus ideo­lo­gias­ta luo­pu­jaa voi­daan kut­sua harhaoppiseksi.

Jos Suo­men poliit­ti­sel­ta ken­täl­tä etsii täl­lä het­kel­lä ideo­lo­gi­aa, niin se löy­tyy sel­vim­min oikeis­to­puo­lueis­ta. Esi­mer­kik­si sosi­aa­li- ja ter­veys­me­no­jen rahoit­ta­mi­sek­si nykyi­nen hal­li­tus toteut­taa asia­kas­mak­su­jen koro­tuk­sia, valin­nan­va­paut­ta, Kela-kor­vaus­ten nos­to­ja yksi­tyi­ses­tä ter­vey­den­huol­los­ta, avus­tus­ten leik­kaa­mi­sia jne.

Tavoit­tei­na on aivan ilmei­ses­ti muut­taa Suo­men jul­ki­sen sosi­aa­li- ja ter­veys­huol­lon perus­taa kan­nus­ta­mal­la yksi­tyis­ten yri­tys­ten toi­min­taa ja ohjaa­mal­la kan­sa­lai­sia käyt­tä­mään yksi­tyi­siä pal­ve­lu­ja. Toi­saal­ta esim. yri­tys­tuil­la ja vero­tuk­sen muu­tok­sil­la hel­po­te­taan uus­li­be­ra­lis­ti­sen talous­i­deo­lo­gian mukais­ta toi­min­taa. Myös maa­han­muu­ton kate­go­ris­ta vas­tus­ta­mis­ta ja rasis­mia voi hyväl­lä syyl­lä kut­sua ideologiseksi.

Vasem­mis­to on yrit­tä­nyt tor­pa­ta edel­lä kuvat­tu­ja muu­tok­sia vetoa­mal­la tut­ki­mus­tu­lok­siin, yhteis­kun­nal­li­seen oikeu­den­mu­kai­suu­teen ja yli­pää­tään ihmis­ten yhden­ver­tai­suu­teen. Vasem­mis­tol­la on oma his­to­rial­li­nen pai­no­las­tin­sa ideo­lo­gian suh­teen, mut­ta se on his­to­ri­aa. Yle­vää aatet­ta ja arvo­ja vasem­mis­tol­la on, mut­ta ideo­lo­gia oppi­ra­ken­nel­ma­na alkaa olla var­sin ohut­ta. Tilal­le on alka­nut tul­la arvoi­hin ja tie­toon sekä tut­ki­muk­seen perus­tu­va politiikka.

Ilmas­to­kes­kus­te­lus­sa ideo­lo­gi­aa on alet­tu käyt­tää ilmas­toak­ti­vis­te­ja lei­maa­va­na ja alen­ta­va­na käsit­tee­nä. Esi­mer­kik­si Kan­san­edus­ta­ja Pek­ka Ait­ta­kum­pu hyvin asen­teel­li­ses­sa mie­li­pi­de­teks­tis­sään (Ran­ta­poh­ja 03.01.2025) sanoo: ”Mei­dän ei pidä ajaa alas koti­mais­ta maa­ta­lout­tam­me alas yksi­sil­mäi­sen ilmas­toi­deo­lo­gian nimis­sä.” Hän väit­tää, että uusia ravit­se­mus­suo­si­tuk­sia on pilat­tu sil­lä, että niis­sä on pidet­ty ruo­an ympä­ris­tö- ja ilmas­to­vai­ku­tuk­sia lii­an mää­rää­vi­nä teki­jöi­nä. Teks­tis­sään Ait­ta­kum­pu sivuut­taa keveäs­ti kaik­ki tut­ki­mus­tu­lok­set ruo­an ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­sis­ta ja tote­aa vie­lä­pä, että ”- — suo­ma­lai­nen nau­dan­li­han tuo­tan­to edis­tää luon­non moni­muo­toi­suut­ta ja uha­na­lais­ten eliö­la­jien eli­nym­pä­ris­töä.” Näin var­mas­ti onkin eräis­sä har­vi­nai­sis­sa tilan­teis­sa esim. luo­mu­li­han tuo­tan­nos­sa ja ns. mai­se­ma­lai­dun­nuk­ses­sa, mut­ta se on häviä­vän pie­ni osa maam­me nau­dan­li­han tuotannosta.

Ilmas­toak­ti­vis­tit eivät ole aja­mas­sa maa­ta­lout­ta alas, mut­ta ovat kyl­lä aja­mas­sa tuo­tan­non muut­ta­mis­ta ilmas­to­ys­tä­väl­li­sem­mäk­si. Vas­tak­kai­na­set­te­lu ilmas­to­toi­men­pi­tei­den ja maa­ta­lou­den välil­lä on hara­haan­joh­ta­vaa ja vahin­gol­lis­ta molem­mil­le osa­puo­lil­le. Ravit­se­mis­suo­si­tus­ten kes­kei­nen perus­te­lu on kui­ten­kin kansanterveys.

Iin kun­nan­val­tuus­ton kokouk­ses­sa kes­kus­tel­tiin Ilmas­toa­ree­nan jär­jes­tä­mi­ses­tä vuon­na 2026 sekä sen toteut­ta­mi­sen var­mis­ta­mi­sek­si myön­net­tä­väs­tä suun­nit­te­lu­mää­rä­ra­has­ta vuo­del­le 2025. Kes­kus­te­lus­sa suu­rem­paa mää­rä­ra­haa kan­nat­ta­vien val­tuu­tet­tu­jen perus­te­lu­ja kut­sut­tiin ideo­lo­gi­sik­si, mut­ta ei nii­tä kukaan halun­nut kumo­ta. Kuul­tiin jopa sel­lai­nen sanon­ta kuin ideo­lo­gi­set kek­ke­rit. Kui­ten­kin mää­rä­ra­haa puol­ta­vat val­tuu­te­tut perus­ta­vat näke­myk­sen­sä tosi­seik­koi­hin, eli tie­teel­li­sen tut­ki­muk­sen tulok­siin ja havain­toi­hin. Ilmas­to läm­pe­nee ja ihmis­kun­nan pitää rea­goi­da tähän muu­tok­seen vält­tääk­seen suu­ren kata­stro­fin. Vih­reä siir­ty­mä voi olla yksi kei­no tor­jua ilmas­ton läm­pe­ne­mis­tä, ja siir­ty­mäs­sä ovat avai­na­se­mas­sa yri­tyk­set ja yhteis­kun­nan tukipolitiikka.

Ilmas­toa­ree­na-tapah­tu­mas­sa on tilai­suus vie­dä vih­re­ää siir­ty­mää eteen­päin ja kan­nus­taa ihmi­siä toi­mi­maan niin, että hei­dän hii­li­ja­lan­jäl­ken­sä oli­si mah­dol­li­sim­man pie­ni. Ilmas­toa­ree­na on juu­ri sel­lai­nen teko, joi­ta kes­kus­te­lus­sa kai­vat­tiin – ja teko joh­taa toi­siin tekoi­hin, kun hyvän kier­re saa jatkoa.

Kes­kus­te­lus­sa sai­kin sel­lai­sen kuvan, että perus­te­lut oli­vat ideo­lo­gi­sia juu­ri niil­lä, jot­ka vas­tus­ti­vat suu­rem­man mää­rä­ra­han anta­mis­ta. Kut­su­mal­la Ilmas­toa­ree­naa ideo­lo­gi­sik­si kek­ke­reik­si yri­tet­tiin lei­ma­ta suu­rem­paa mää­rä­ra­haa puol­ta­neet jol­lain taval­la ideo­lo­gian­sa van­gik­si. Mut­ta perus­te­lu­ja täl­le nimit­te­lyl­le ei kukaan esit­tä­nyt. Sen sijaan mää­rä­ra­han vas­tus­ta­jat perus­ti­vat väit­teen­sä usko­muk­siin ja mie­li­ku­viin sii­tä, mihin ilmas­toa­ree­nan puo­lus­ta­jat perus­ti­vat väitteensä.

Ait­ta­kum­pu veto­aa teks­tis­sään van­haan tut­tuun argu­ment­tiin, että mei­dän teke­mi­sil­läm­me ei ole pie­ne­nä maa­na mer­ki­tys­tä glo­baa­lis­ti. Saman logii­kan mukaan minun­kaan ei kai annat­tai­si mak­saa vero­ja, kun ei niil­lä minun mak­sa­mil­la­ni veroil­la ole mer­ki­tys­tä isos­sa kokonaisuudessa.

Tei­jo Lie­des, Iin kun­nan­hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja, Poh­teen vara­val­tuu­tet­tu, tule­vai­suus­lau­ta­kun­nan jäsen, Vasemmistoliitto