Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämissuunnitelma on parhaillaan valmistelussa eri toimielimissä. Järjestämissuunnitelma on päätettävänä aluevaltuuston kokouksessa 17.10.2022.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämissuunnitelma perustuu hyvinvointialuestrategiaan ja on samalla uudistamisohjelma. Tähän saakka kunnat tai kuntayhtymät ovat järjestäneet sosiaali- ja terveyspalvelut. Ensi vuoden alusta sosiaali- ja terveyspalvelut, ensihoidon ja pelastustoimen järjestää Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue. Palvelut kootaan saman maakunnallisen järjestäjän vastuulle.
Miksi tarvitsemme uudistamista sosiaali- ja terveyspalveluihin? Uudistamista tarvitaan, jotta maakunnan väestö saa yhteen sovitettuja, monialaisella yhteistyöllä toteutettuja ja jouhevia sosiaali- ja terveyspalveluja. Palveluissa hyödynnetään digitalisaatiota ja uutta teknologiaa merkittävästi. Valmistelussa olevalla järjestämissuunnitelmalla vastataan ikäihmisten, lasten ja perheiden sekä mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kasvavaan palvelutarpeeseen. Lisäksi tavoitteena on, että palvelut ja tilat vastaavat maakunnan väestön palvelutarpeita ja alueelliset erot palveluihin pääsyssä ja toimintamalleissa tasoittuvat.
Tärkeimpänä syynä uudistamissuunnitelmalle on hyvinvointialueen rahoitus, joka perustuu valtion rahoitukseen. Rahoitus on laskennallista ja yleiskatteellista, joten se ei ole tässä vaiheessa tarveperusteista. Talousriskeinä ovat hoidon ja hoivan tarpeiden kasvu väestön ikääntyessä ja koronan aiheuttamat kulut. Valtion rahoitus ei tule kattamaan kaikkia Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle siirtyviä kustannuksia.
Järjestämissuunnitelmaluonnoksessa esitetään Rantapohjan alueelta, että Iistä vähennetään tehostetun palveluasumisen, akuuttihoidon ja laitoshoidon paikkoja. Suunnitelmassa esitetään kevyempinä palveluna arviointi- ja kuntoutusyksikköä.
Edellä luetellut vähennykset ovat haasteellista toteuttaa, kun tarkastellaan Oulunkaaren alueen soten palvelutarvekerrointa, joka on korkea Pohjois-Pohjanmaalla yhdessä Oulun eteläisen kanssa. Oulunkaaren 75 vuotta täyttäneiden prosenttiosuus väestöstä on korkea, 13 %. Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on myös korkea verrattuna muihin Pohjois-Pohjanmaan alueisiin.
Sosiaali- ja terveyspalvelut eivät toteudu tällä hetkellä väestön palvelutarpeen edellyttämällä tavalla. Maakunnan väestö jonottaa kiireettömiin peruspalveluihin sekä erityisesti erikoissairaanhoitoon pääsyä. Jonojen syynä on mm. pitkäaikainen aliresursointi, hoitohenkilöstöpula ja koronapandemian aiheuttama hoitovelka.
Pidän tärkeänä, että Oulunkaarenkin alueella varmistetaan ensin kevyempien palveluiden toiminta ennen kuin tehostetun palveluasumisen, akuuttihoidon ja laitoshoidon paikkoja vähennetään.
Anneli Näppä, Oulun kaupunginvaltuutettu, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuehallituksen jäsen, Keskusta