Ii on niittänyt mainetta ja kunniaa kestävän kehityksen saralla. Olemme edelläkävijöitä monessa. Vuosien myötä on panostettu mm. tuulivoimaan, joka tuottaa päästötöntä energiaa, lisätuloja maanomistajille ja verotuloja kunnalle. Hyvä niin, tiettyyn rajaan saakka. Mutta olemmeko valmiit lisäämään tuulivoimaa myös 8 000 asukkaan juomaveden kustannuksella?
Vai tarkoittaisiko edelläkävijyys tässä tilanteessa pikemminkin panostamista EU:n uuden juomavesidirektiivin tavoitteiden toimeenpanoon ja pohjavesien suojeluun?
Uusi vesidirektiivi hyväksyttiin EU:ssa 12.1.2021, täytäntöönpano etenee ja lainsäädäntömuutokset tulevat kansallisella tasolla voimaan tammikuussa 2023. Talousveden laadun valvonnan tulee perustua vedentuotantoketjun kaikkien osien systemaattiseen riskinarviointiin ja riskien hallintaan. Talousveden ottoon, käsittelyyn ja toimittamiseen liittyvien riskien lisäksi direktiivi edellyttää entistä parempaa yhteistyötä pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi tehtävän työn kanssa.
Vesienhoidossa kerättävät tiedot, kuten pohja- ja pintavesimuodostumien tila, ihmistoiminnan vaikutukset, toimitusketjuun liittyvien riskien arviointi sekä talousveden laadun valvonta nivotaan kokonaisuudeksi. Tässä työssä apuna toimisi pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Iin vihreiden valtuustoryhmä teki asiasta valtuustoaloitteen 16.8.2021 ja sai vastaukseksi, ettei Iin kunta resurssien puutteessa, toistaiseksi ryhdy laatimaan pohjavesien suojelusuunnitelmaa. Kokouksessaan 28.2.2022 kunnanvaltuusto onneksi kuitenkin päätti kunnanhallituksen esityksestä, että Vesiliikelaitos yhteistyössä Micropoliksen vesiasiantuntijoiden kanssa valmistelee rahoitushakemuksen ELY:n vuoden 2022 syksyllä järjestettävään hankehakuun pohjavesien suojelusuunnitelman tekemiseen.
Tästä huolimatta synkkiä pilviä leijailee eteläisen Iin pohjavesialueen yllä. Tuulivoimatoimijat suunnittelevat kaikkiaan 16 voimalan rakentamista alueelle, jossa on 7 luokiteltua pohjavesialuetta vieri vieressä. Oulun yliopiston Geofysiikan laitos on 1970- ja 1980-luvuilla tehnyt alueella geofysikaalisia, sähkömagneettisia mittauksia, erillisiä luotauksia ja Geologian tutkimuskeskus myös matalalentomittauksia. Tulokset osoittivat alueen olevan piiloharjujen muodostama useita kymmeniä neliökilometrejä laaja, yhtenäinen alue, jossa korkeusvaihtelut ovat vähäisiä.
Luokiteltujen pohjavesialueiden välissä on lukuisia pohjavesilampia, mikä osoittaa osaltaan alueen olevan erittäin haavoittuva. Jos alueelle pääsee vieraita aineita, ne leviävät hetkessä kenttänä pohjaveteen. Tuulivoimapuistojen rakentamisen riskit ovat siksi mm. Teuvo Pernun (geofyysikko, emeritus) mukaan suuret.
Pohjavesialueita koskevassa valtuustoaloitteessamme esitimme, että ennen perusteellisen suojelusuunnitelman laatimista eteläiselle pohjavesialueelle ei tule osoittaa tuulivoimapuistojen rakentamista, esim. Kovasinkangas. Kunnanvaltuustolle annettiin 28.2.2022 aloitteeseemme liittyen tiedoksi, että Kovasinkankaan tuulivoimapuiston yleiskaavan hyväksyminen/puiston rakentaminen ratkaistaan kaavasta lakisääteisen kuulemisen perusteella saatavien lausuntojen ja mielipiteiden perusteella.
Toisen tuulivoimatoimijan osalta Iin kunnanhallitus kokouksessaan 17.1.2022 päätti yksimielisesti palauttaa Myrsky Energia OY:n kaavoitusaloitteen tuulivoimaosayleiskaavan laatimiseksi Iin Eteläsuon ja Talvisuon alueille valmisteluun odottamaan maakuntakaavan ja kunnan strategisen yleiskaavan valmistumista.
Nähtäväksi jää miten käy kaavaprosessien, juomavesidirektiivin toimeenpanon, pohjavesialueiden suojelusuunnitelman laatimisen ja tuulivoimatoimijoiden visioiden kilpajuoksun. Halutaanko estää tuulivoimarakentaminen eteläisen Iin yhtenäiselle pohjavesialueelle ja samalla turvata välttämättömyyspalvelu, iiläisten hyvä juomavesi myös tulevaisuudessa? Kyse on viime kädessä jokaisen päättäjän arvovalinnasta.
Aila Paaso, Iin kunnanvaltuutettu, Vihreät (sit.)