Me ihmiset tarvitsemme elämässä turvallisuutta ja luottamusta huomiseen. Sairastaessa ja toimintakyvyn heikentyessä olemme vielä haavoittuvampia ja herkempiä turvattomuuden tunteelle ja aidolle huolelle asiasta. Sosiaali- ja terveydenhuollolla on merkittävä rooli kokonaisturvallisuuden tekijänä, eikä hoidon jatkuvuuden turvaaminen ole suinkaan vähäisin tässä.
Hoidon jatkuvuus koko ketjussa on äärimmäisen tärkeää kansalaisen terveyden kannalta. Hoitoprosessin keskeytyminen voi johtaa vakaviin seurauksiin kuten hoitovirheisiin, diagnoosin viivästymiseen tai sairauden pahenemiseen. Tämä ei ole missään tilanteessa järkevää, varsinkin jos potilaan hoito on alunperin ollut tehokasta ja vaikuttavaa, mutta tussahtaa sitten jatkohoidon epäonnistumiseen.
Erityisesti tämä koskee pitkäaikaissairauksien hoitamista, joista monet ovat kansantautejamme kuten diabetes, verenpainetauti tai sepelvaltimotauti. Ne koskettavat laajaa osaa kansastamme ja ovat näin myös taloudellisia kysymyksiä, elämänlaadusta puhumattakaan.
Myös jonot hoitoon ja hoivaan ovat osoitus hoidon jatkuvuuden epäonnistumisesta, vaikka enemmän kai miellämme jatkohoidon järjestämisen jatkuvuuden kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kuormittuminen aiheuttaa sen, että potilaat joutuvat odottamaan jatkohoitoa liian pitkään.
Pohteen alueella hoidon jatkuvuudelle asettavat haasteen myös epäyhtenäiset tietojärjestelmät. Niitä ollaan kyllä virtaviivaistamassa, mutta se ottaa aikansa. Tässä on onneksi edistytty, vaikkei vielä tämä maratoni maalissa olekaan. Tietojen tulee siirtyä täsmällisesti, sujuvasti ja viivytyksettä. Pitää tunnustaa se tosiasia, että terveydenhuollon palvelut ovat entistä enemmän sähköisten palvelujen varassa.
Hoitohenkilökunnan rooli on tärkeä tekijä hoidon jatkuvuuden varmistamisessa. Hoitohenkilökunta huolehtii ajantasaiset lääkityslistat, arvioi toimintakykyä yhteistyössä moniammatillisen tiimin osana, kirjaa ja välittää tietoa eteenpäin. Koulutuksessa on varmistettava, että hoidon jatkuvuudelle välttämätön tiedonhallinta tulee huomioiduksi. Tieto, kommunikaatio ja viestintä varmistavat hoidon jatkuvuuden onnistumisen. Ne tukevat myös potilaan omaa ymmärrystä hoidosta sekä itsehoitoa.
Pitää muistaa, että hyvinvointialue on valtion raamirahoituksen varassa. Kunnan ja hyvinvointialueen perustehtävä on väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Oikea hoito, oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa, niin Kaakkurissa kuin Kellossa tai Jäälissä tai Joloksella.
Anneli Näppä kaupunginvaltuutettu, aluehallituksen jäsen, Keskusta