Jokaisessa kunnassa varma kevään tai syksyn merkki on jokavuotinen palveluverkkokeskustelu. Vuodesta vuoteen käsitellään päättäjille usein samoja säästökohteita, joita usein edustavat koulut niin kaava-alueilla kuin maaseutumaisissa kylissä.
On selvää, että jokainen koulu ei voi jatkaa oppilaiden määrän vähentyessä mutta palveluverkkoa tarkastellaan helposti hyvin kaavamaisesti. Esimerkiksi. Oulujokivarressa Sanginsuun koulun välittömässä läheisyydessä on Madekosken koulu toisella puolen jokea, jonne pääsisi siltaa pitkin. Välissä on kuitenkin palvelualueiden raja, joka toimii kuin muuri konsanaan.
Oulussa useat koulut ovat olleet lakkautusuhan alla vuosikaudet. Niiden oppilaille on esitetty vuosikausien ajan sijoituspaikka jostain toisesta isommasta tai pienemmästä koulusta. Entiset kiiminkiläiset muistanevat kouluverkkokeskustelun käynnistyneen jo Kiimingin kunnan aikoina. Oulujokivarresta kuulin, että ensimmäisiä suunnitelmia olisi tehty vielä toiminnassa olevien koulujen suhteen 50 vuotta sitten.
Koulujen lakkautuksia perustellaan pääsääntöisesti oppilasmäärän vähenemisellä ja kalleudella eli numeroilla, vaikka maantieteellinen sijainti saattaa olla perusteltu syy säilyttää koulu.
Niin, mitä ne numerot meille päättäjille oikeasti kertovat? Me päättäjät pääsemme osallisiksi tietoon esimerkiksi seminaareissa ja kokousten infoissa.
Ongelmaksi muodostuu se, että päätöksenteon kannalta tärkeää tietoa jää myös katveeseen. Päättäjillä ja kaupungin viranhaltijoilla on käytössään erillinen tietoportaali. Sen ongelma on se, että siellä olevat aineistot ovat hyvin eri tasoisia. Osa on jo reaaliaikaisesti päivittyviä aineistonäkymiä, joihin voi tehdä hakuja ja niitä voi suodattaa. Aineisto ei myöskään ole julkisesti saatavilla, jonka vuoksi kuntalaiset eivät pääse näitä tietoja tarkastelemaan.
Palveluverkko-keskustelun kannalta olennaista olisi saada tietoportaalista haettua tarkoituksenmukaisia tietoja kaupungin väestöön, väestöennusteeseen, palveluverkon kustannuksiin liittyen, mutta soveltuvia tietovarantoja ei ole joko käytettävissä tai aineistoa ei ole saatavana ilman erillistä tietopyyntöä. Esimerkiksi väestöä koskevan raporttinäkymän tiedot ovat saatavilla vain koko kaupungin tasolla, eikä niitä ei voi luokitella esim. tietyn suuralueen tietyn ikäryhmän mukaisesti, mikä on puute.
Aion kaupungin päättäjänä lähteä edistämään avoimen datan asiaa, sillä on jokaisen kuntalaisen etu saada halutessaan tarvitsemansa tiedot digitaalisessa muodossa käyttöönsä. Tiedon avoimuudella voimme lisätä yhteiskunnan toimivuutta ja pystymme rakentamaan parempia palveluita. Myös Oulussa.
Jari Laru, KT, kaupunginvaltuutettu ja sivistys- ja kulttuurilautakunnan jäsen, Kokoomus, Jääli