Seurakuntatyössä kesä on usein juhlan aikaa. Alkukesästä on vietetty konfirmaatiojuhlia. Tilojen ja työkavereiden kalentereihin mahtuu myös talvea enemmän häitä ja erityisesti tänä kesänä juhlia, joita ehkä on talvelta siirretty turvallisempaan aikaan.
Kesä on oivallista aikaa juhlia, sillä tuntuu, että koko luomakunta juhlii kanssamme. Luonto on koristautunut kauniisiin väreihin ja aurinko valaisee juhlahuoneet.
Viime viikonloppuna juhlimme juhannusta. Se on suomalaisille yhteinen keskikesän ja kesän aloituksen juhla. Aika moni on ehkä samaan aikaan saanut juhlia kesäloman alkua. Usein tuntuu, että siitä se kesä kunnolla alkaa, vaikka sanontahan kuuluu myös, että juhannuksesta päiväkin alkaa pidetä ja ei muuta kuin joulua kohti! Kuulostaa aika pessimistiseltä.
Mutta totta toinen puoli. Juhannuksena nimittäin juhlitaan Johannes Kastajaa, joka raivasi tietä Jeesukselle. Johanneksen arvellaan syntyneen puoli vuotta ennen Jeesusta ja juuri siksi tämä keskikesän juhla viittaa Johanneksen syntymään ja siihen työhön, mitä Johannes kastaja teki. Pelastushistoriallisesti aloitamme juhannuksena kääntämään katseemme tulevaan jouluun. Kuulostaa kaukaiselta, mutta toisaalta onhan siinä myös ilo ja toivo joka odotukseen kätkeytyy.
Elämä on erityisen antoisaa silloin, kun arki ja juhla mahtuvat molemmat vuorottelemaan elämän rytmissä, oli sitten mikä vuodenaika tahansa. Valmistautuminen juhliin on yleensä aina antoisaa aikaa. Juhlamieli syntyy jo siitä, kun saa tehdä konkreettisesti asioita tulevaa juhlaa varten. Kutsua ystäviä, kokata ja koristaa, jakaa iloa. Juhlia valmistellessa saa hiljalleen siirtyä arjesta juhlaan.
Kesällä juhlan tuntu on jollakin tavalla erityisen helppo saavuttaa arjenkin keskellä. Luonnon kauneus, leppoisa tunnelma, pieni herkutteluhetki tai ateria ulkona. Kaikki ne irrottavat arkisesta aherruksesta ja pysäyttää nauttimaan juhlan tunnusta. Ehkä se johtuu siitä, että kaikki on jo koristeltu. On tunne vapaudesta ja kiireettömyydestä, valosta ja ilosta. Jäätelö maistuu juhla-aterialta, samoin vesimeloni uimarannalla tai grillattu makkara takapihan tuolissa. Juhlien, juhlavien hetkien ja tavallisuudesta poikkeavien rutiinien jälkeen on taas helpompi myös arvostaa arkea. Nauttia myös siitä puolesta, että elämä on elämää joka päivä, eikä aina tunnu isosti miltään.
Haluankin liittää käteni rukoukseen, että Taivaan Isä antaisi luomakuntansa tuottaa meille kaikille iloa ja siunausta kesäiseen arkeen ja juhlaan, soisi läsnäolonsa turvaa myrskyisiinkin kesäpäiviin ja antaisi voimaa kohdata arjen kaikki puolet.
Siunattua kesää juuri sinulle.
Piritta Aatsinki, diakoniatyöntekijä, Iin seurakunta