Täytyy todeta, että tämän valtuustokauden ensimmäinen vuosi on jo nyt näyttänyt sen, että hallinnollinen muutos on todellakin tapahtumassa. Asiat hyvinvointilautakunnan kokouksissa ovat vähentyneet ja lähes joka asia kohdassa mainitaan “tämä asia siirtyy alueelle”.
Tässä yksi esimerkki: Oulun kaupungin hallintokunnat ovat saaneet ottaa kantaa vuosille 2022–2026 ajoittuvaan toiminnalliseen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan. Suunnitelman tarkoitus on toimia työvälineenä, niin virkahenkilöille kuin päättäjillekin, kehitettäessä kaupungin palveluja ja toimintaa koskevaa yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus näkyvät sekä kansainvälisissä että kansallisessa lainsäädännössä, sopimuksissa ja asiakirjoissa joihin Suomi on sitoutunut. Kyseessä on siis todella merkittävä asia.
Oulun hyvinvointilautakunta jätti (31.5.2022) lausunnon ko. asiakirjasta. Siinä mainitaan, että siirryttäessä 2023 hyvinvointialueelle eri strategiset asiakirjat ja suunnitelmat tullaan laatimaan hyvinvointialueen tasolla. Niinpä myös tämän suunnitelman tavoitteet ovat hyvinvointipalveluiden osalta yhteneviä hyvinvointialueen jo valmistuneiden julkisten asiakirjojen kanssa. Tämänkin asiakirjan sisältö tulee siis huomioida sekä kaupungin että hyvinvointialueen päätöksenteossa. Myös muita yhdyspintoja ja toimintoja löytyy.
Mielenkiinnolla kyllä odotan, miten muutos näyttäytyy arjessa. On sanottu, että uudistus on onnistunut, jos 1.1.2023 muutosta ei juurikaan huomata, vaan palvelut toimivat moitteettomasti.
Hyvinvointialueemme rakentaminen on sujunut vauhdikkaasti. Erittäin tärkeä asiakirja siinä tehtävässä on Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen strategia. Siitä on vaikea tehdä nostoja, niin paljon asiaa se pitää sisällään. Voit käydä halutessasi tutustumassa siihen osoitteessa: https://pohjois-pohjanmaanhyvinvointialue.fi/hyvinvointialue/strategia/.
Tuo asiakirja antaa kuvan esimerkiksi siitä, miten palveluja tullaan järjestämään sekä mihin niitä ollaan laajalla alueella suunnittelemassa. Strategiassa mainitaan “Palvelut rakennetaan asukkaiden/asiakkaan, ei organisaation näkökulmasta”. Tämä on erittäin hyvä tavoite! Se pystytäänkö tämä toteuttamaan, jää nähtäväksi. Itse toivon, että päätöksiä tehtäessä huomioidaan koko laaja alue. Myös sen eroavaisuudet ja erilaiset tarpeet. Päättämässä on paljon hyvinvointialan ammattilaisia. Toivon todella, että he huomioivat kokonaisuuden, ei vain yhtä, omaa erityisalaa. On kuitenkin hyvä, että myös heitä on päättämässä, sillä he voivat tuoda esille arjen ja sen toimivuuden tai ongelmat. Kunhan ei mennä siihen, että jokainen pitää tiukasti kiinni oman alansa tärkeydestä ja unohdetaan kokonaisuus ja se ketä varten palvelut tehdään.
Mutta kuten eräs fiksu mies aikoinaan sanoi: “Ellemme varmuudella tiedä kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin!”
Oikein hyvää ja aurinkoista kesää kaikille.
Kaarina Torro, kaupunginvaltuutettu, hyvinvointilautakunnan jäsen, aluevaltuuston varajäsen, Martinniemi, SDP