Politiikan syksy alkoi 15.8.2021 valtuustoseminaarilla, jonka aiheena oli johtamisjärjestelmän kehittäminen. Edellä olevan poliittisen jargonin taakse kätkeytyy suurin hallinnon muutos Oulun kaupungin toiminnassa sitten vuoden 2013 monikuntaliitoksen, jossa myös osa Rantapohjan levikkialueen kunnista siirtyi historiaan.
Tällä kertaa muutoksen ajurina toimii vuoden 2023 alussa aloittava hyvinvointialue, jonka vuoksi jokainen kunta maassamme pohtii parhaillaan kuinka jatkaa uudessa tilanteessa. Perinteiset hyvinvointipalveluiksi mielletyt sosiaali- ja terveystoimen palvelut siirtyvät kuntien vastuulta alueille, mutta kuntalain 1§ lausuma ”kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa..” Eli kuntien tehtävänä on edelleen jatkaa asukkaidensa hyvinvoinnin edistämistä muuttuneessa tilanteessa.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Käytän esimerkkinä Oulun kaupunkia, jonka päättäjänä olen toiminut nyt toista valtuustokautta. Meille päättäjille muutos näkyy erityisesti johtamisjärjestelmän muutoksena, jonka puitteissa on jo pidempään pohdittu kuinka asioita jatkossa valmistellaan ja niistä päätetään. Jos mitään ei tehtäisi, jäisi kaupunkiin kaksi isoa lautakuntaa: yhdyskuntalautakunta ja sivistys- ja kulttuurilautakunta.
Oulun kaupungissa on löydetty konsensus, jonka perusteella nykyinen sivistys- ja kulttuurilautakunta tultaisiin jakamaan kahteen uuteen lautakuntaan. Ensimmäisen vastuulle tulevat jäämään erityisesti varhaiskasvatus, perusopetus ja toinen aste. Toiseen, uuteen lautakuntaan, siirtyisivät mm. liikunta‑,kulttuuri- ja yhteisöpalvelut.
Tällä hetkellä käydään poliiittista keskustelua, tulisiko lautakunnan nimessä olla myös termi ”hyvinvointi” ja mitä se hyvinvointi 1.1.2023 osalta tarkoittaa. Samanaikaisesti on tarve päivittää erilaiset hallinto- ja johtosäännöt vastaamaan muuttunutta tilannetta.
Mitä kuntien vastuulle jäävä hyvinvointi sitten on? Erilaisten selvitysten ja esitysten sekä oman käsitykseni perusteella se kattaa käytännössä koko kunnan palvelukirjon aina elinvoimasta, elinympäristöstä, osaamisen ja kulttuurin kehittämisestä paikallisen identiteetin ja demokratian edistämiseen. Kunnan rooli näkyy jokaiselle kuntalaiselle hieman eri tavalla. Joku saa aineksia jaksamiseen hiihtoladulta, siinä missä jollekin toiselle mahdollisuus osallistua kunnan tapahtumiin ja toimintaan on tärkeätä. Näitä erilaisia vaihtoehtoja on olemassa yhtä paljon kuin kuntalaisia. Oulun tapauksessa erilaisia näkökulmia hyvinvointiin on 209 828 eli yhtä monta kuin on asukkaita.
Jotta jokaisen kuntalaisen henkilökohtainen palvelutarve tulisi tyydytettyä ja sujuvat palvelut järjestettyä, tarvitaan jatkossa runsaasti yhteistyötä hyvinvointialueen ja kuntien välillä. Tätä yhteistyötä tulee tehdä niin poliittisen päätöksenteon, johdon kuin asiantuntijoiden ja henkilöstön välillä. Tälle on löydetty ihan oma käsitekin: yhdyspintatyö. 1.1.2023 alkaen me kaikki saamme tietää kuinka tuo työ on onnistunut käytännössä. Elämme mielenkiintoisia aikoja.
Jari Laru, KT, kaupunginvaltuutettu (kok.) ja sivistys- ja kulttuurilautakunnan jäsen