Har­taus: Luot­ta­vai­sin mie­lin koh­ti tulevaa

Sara Yli­pää.

Kesä alkaa jäl­leen kään­tyä koh­ti syk­syä. Usein puhu­taan sii­tä, kuin­ka syk­sy on uusien alku­jen ja mah­dol­li­suuk­sien aikaa. Monet suu­ret elä­män­muu­tok­set tapah­tu­vat juu­ri syk­syl­lä. Ehkä olet tänä syk­sy­nä esi­mer­kik­si läh­dös­sä uuteen kou­luun tai työ­paik­kaan, ja ehkä pää­set tutus­tu­maan ihan uusiin kave­rei­hin. Saa­tat aloit­taa jon­kin uuden har­ras­tuk­sen, jos­sa pää­set esi­mer­kik­si oppi­maan uusia jut­tu­ja ja tutus­tu­maan uusiin kavereihin.

Ehkä innos­tut jos­ta­kin aivan uudes­ta asias­ta, jota et vie­lä itse­kään tie­dä. Syk­sy voi tun­tua myös tutul­ta ja tur­val­li­sel­ta, kun pää­set takai­sin tut­tu­jen ihmis­ten pariin ja ihan taval­li­seen arkeen.

Mene roh­keas­ti koh­ti uut­ta, mitä se sit­ten onkaan. Etsi omaa pol­kua­si luot­ta­vai­sin mie­lin. Kokei­le jotain ihan uut­ta, jos sinus­ta tun­tuu sil­tä. Jos sinus­ta taas tun­tuu sil­tä, että oikeas­taan oli­si aika muka­vaa, jos asiat pysyi­si­vät ennal­laan, jat­ka tut­tu­jen ja muka­vien jut­tu­jen paris­sa. Aina ei tar­vit­se kokeil­la uut­ta. Jos­kus voi myös käy­dä niin, että oli­sit todel­la kovas­ti halun­nut esi­mer­kik­si uuteen opis­ke­lu­paik­kaan tai työ­hön, mut­ta ovi ei avau­tu­nut. Voi olla, että ovi avau­tuu, kun yri­tät uudel­leen. Saa­tat myös myö­hem­min huo­ma­ta, että pää­dyit johon­kin ihan toi­seen paik­kaan, mikä oli­kin vie­lä parem­paa kuin osa­sit odottaa.

Jos­kus voi myös tun­tua sil­tä, että olet aivan hukas­sa, etkä ole var­ma, mihin suun­taan pol­kusi jat­kuu. Välil­lä koko pol­ku voi olla hukas­sa. Eri­tyi­ses­ti sil­loin voi tun­tua sil­tä, että kaik­ki muut ympä­ril­lä­si tie­tä­vät, mihin ovat menos­sa. Elä­mään kui­ten­kin kuu­lu­vat myös ne het­ket, kun tun­tee ole­van­sa hukas­sa. Lopul­ta huo­maat polun jäl­leen löy­ty­vän. Voit ihan rau­has­sa etsiä omaa paik­kaa­si. Vaik­ka et itse tie­täi­si tule­vas­ta mitään, voit luot­taa sii­hen, että Tai­vaan Isä tie­tää. Ehkä sinua jos­kus jän­nit­tää ja jopa pelot­taa­kin, kun et tie­dä, mitä tule­vai­suus tuo tul­les­saan. Sil­loin voit tur­vau­tua Juma­laan ja luot­taa sii­hen, että sinus­ta pide­tään huolta.

On myös hyvä muis­taa, että tar­vit­sem­me toi­nen toi­siam­me. Kat­so ympä­ril­le­si ja auta kave­ria, jon­ka huo­maat tar­vit­se­van apua. Ole ystä­vä yksi­näi­sel­le. Pyy­dä roh­keas­ti apua, jos sinua tai tois­ta ihmis­tä kiusa­taan. Voi olla, että lähel­lä­si on toi­nen ihmi­nen, joka tar­vit­see juu­ri sinun apua­si, jot­ta hän löy­täi­si eteen­päin omal­la polullaan.

Isä mei­dän ‑rukouk­ses­ta löy­tyy pie­ni koh­ta, jos­sa rukoil­laan: ”tapah­tu­koon sinun tah­to­si”. Tämä pyyn­tö onkin aika suu­ri, kun mie­tim­me, mitä sil­lä tar­koi­te­taan. Meis­tä jokai­nen on var­mas­ti jos­kus ollut sel­lai­ses­sa tilan­tees­sa, jos­sa tun­tuu, että emme tie­dä vas­taus­ta sii­hen, kuin­ka jon­kin asian tulee men­nä tai mitä kan­nat­tai­si teh­dä. Sil­loin voim­me pyy­tää, että asia meni­si niin, miten Juma­la on sen aja­tel­lut. Vir­res­sä 930 tuo rukous on sanoi­tet­tu näin: ”Mei­tä kul­je­ta tah­to­si tiel­lä, vaik­ka outo on jos­kus se tie. Lois­ta armo­si valoa siel­lä, min­ne tääl­tä se iki­nä vie. Kul­je kans­sam­me aamus­ta iltaan, anna yöuni levol­li­nen. Heh­ku läm­pöä kai­paa­van rin­taan, sin­ne rau­ha­si lahjoittaen.”

Kaik­kea hyvää ja siu­naus­ta alka­vaan syk­syyn ja uuteen lukuvuoteen!

Sara Yli­pää, vs. nuo­ri­so­työ­noh­jaa­ja, Iin seurakunta