Päät­tä­jäl­tä: Epä­on­nis­tui­ko sote-uudistus?

Mark­ku Koskela.

Kun­tien talou­den­hoi­don kan­nal­ta oli hyvä, että sote-uudis­tus saa­tiin vih­doin teh­tyä edel­li­sen hal­li­tus­kau­del­la poliit­ti­sen kom­pro­mis­sin tulok­se­na. Uudis­tuk­sen tavoit­tee­na oli kor­ja­ta sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon rahoi­tus, vähen­tää byro­kra­ti­aa ja mikä paras­ta; hel­pot­taa hoi­toon pääsyä.

Miten kävi? Saim­me hal­lin­to­him­me­lin, rahat eivät rii­tä ja pal­ve­lu­ja kar­si­taan. Valit­tu­jen val­tuu­tet­tu­jen val­ta päät­tää asiois­ta näyt­tää ole­van vähäis­tä. Vir­ka­hen­ki­lös­tö tekee lopul­ta toi­min­nal­li­set pää­tök­set ja bud­je­tin, jota on vai­kea val­tuu­tet­tu­jen muuttaa.

Sääs­töt näky­vät myös Iin kun­nan alu­eel­la ja mm. van­hus­ten hoi­vas­sa. Van­hus­ten hoi­va­ti­lan­ne näyt­tää ole­van eri­tyi­sen hei­kois­sa kan­ta­mis­sa myös jul­ki­sen kir­joit­te­lun mukaan. Hoi­va­paik­ko­ja ei ole, ja tak­sit aje­le­vat eri pal­ve­lu­tar­joa­jien ja kodin väliä. Sain itse­kin erääl­tä ystä­väl­tä­ni ker­to­muk­sen hänen van­hem­pan­sa tilan­tees­ta ja jul­kai­sen tari­nan ystä­vä­ni suostumuksella.

Alz­hei­me­ria sai­ras­ta­va yli 90-vuo­tias van­hus asui koti­pal­ve­lun ja omais­ten tur­vin koto­naan. Hänel­le haet­tiin jat­ku­vas­ti hoi­va­paik­kaa mut­ta hänen todet­tiin ole­van koti­kun­toi­nen sii­tä huo­li­mat­ta, ettei hän tun­te­nut ketään, ei tien­nyt mis­sä oli, kaa­tui­li ja kar­kai­li kotoa mm. öisin. Kar­kai­lu­jen joh­dos­ta hän­tä etsit­tiin sit­ten ympä­ri kyliä ja tuo­tiin ambu­lan­sil­la kotiin kos­ka ei hänel­lä ei ollut hoivapaikkaa.

Vii­mei­sen koto­na tapah­tu­neen kaa­tu­mi­sen jäl­keen hän jou­tui sai­raa­laan muu­ta­mak­si päi­väk­si. Kun­to romah­ti eikä hän kyen­nyt yksin pää­se­mään liik­keel­le ja oli täy­sin syö­tet­tä­vä, edes juo­ma­mu­ki ei pysy­nyt kädes­sä. Lop­pu­tu­le­ma: Kotiu­te­taan, ei hoivapaikkaa.

Viik­ko edel­li­sen jäl­keen hän pää­see inter­val­li­hoi­toon. Siel­tä pois haet­taes­sa hänen kun­ton­sa havai­taan huo­nok­si. Ei juo, ei syö, pyö­rä­tuo­lis­sa. Kotiu­te­taan ja tode­taan ettei­vät omai­set voi ottaa hän­tä hen­ki­lö­au­ton kyy­tiin kos­ka tar­vit­see pyörätuolin.

Tila­taan Kui­va­nie­mel­le nk. kela-tak­si mut­ta kos­ka ei saa­tu paa­ri­tak­sia, niin tak­si haki ensin Kui­va­nie­mel­tä pyö­rä­tuo­lin Iis­tä. Hänet sido­taan sit­ten tak­sis­sa kiin­ni pyö­rä­tuo­liin. Iin ter­veys­a­se­mal­la hänen tilan­net­ta sel­vi­tel­lään tun­ti­kausia, kos­ka omai­set eivät suos­tu­neet sii­hen, että hänet sijoi­te­taan kotiin. Hoi­va­paik­kaa ei tun­nu löy­ty­vän mis­tään. Lopul­ta hoi­ta­ja ilmoit­taa että Simos­sa ole­van naa­pu­rin hyvin­voin­tia­lue ottaa hänet SÄÄLISTÄ vas­taan. Aje­taan tak­sil­la 60 km naa­pu­ri­kun­taan. Muu­ta­man päi­vän kulut­tua hän nuk­kui pois.

Näyt­tää­kin sil­tä, että mm. raha­pu­la ja hoi­ta­ja­mi­toi­tus joh­taa sii­hen, ettei pal­ve­lu­ja voi­da tar­jo­ta. Sote-uudis­tus joh­taa päin­vas­tai­seen lop­pu­tu­lok­seen, mikä oli sen tavoite.

Nyt on jo sel­keäs­ti havait­ta­vis­sa ettei tämä mal­li toi­mi eikä sen rahoi­tus tule riit­tä­mään. Luin kun­nal­li­sa­lan kehit­tä­mis­sää­tiön jul­kai­sun Ilmo Par­vi­nen: Suo­men ter­vey­den­huol­to 2036 kan­sa­lais­kes­kei­se­nä ja val­tio­vas­tui­se­na (https://kaks.fi/wp-content/uploads/2021/11/suomen-terveydenhuolto-2036–1.pdf). Jul­kai­su on mie­len­kiin­toi­nen, jon­ka lop­pu­tu­le­ma­na näyt­täi­si ole­van koko hal­lin­to­him­me­lin pur­ka­mi­nen ja pal­ve­lu­jen rat­kai­se­mi­nen toi­sel­la taval­la. Yhden­ver­tai­nen val­ta­kun­nal­li­nen pal­ve­lu­tar­jo­tin, joka on kyt­ket­ty jokai­sen oma­lää­kä­ri­tii­miin. Riit­tä­vä tuo­tan­to ja rahoi­tus jär­jes­te­tään, jos­sa myös mark­ki­na­ta­lou­den hyvät puo­let sekä yksi­tyi­nen pal­ve­lu­toi­min­ta hyväksytään.

Samal­la voi­si kysyä pitäi­si­kö uudis­taa myös­kin pääl­lek­käi­set toi­min­nat kuten työ­ter­veys­huol­to ja opis­ke­li­joi­den ter­vey­den­huol­to. Mik­si yllä­pi­tää mon­ta pääl­lek­käis­tä toimijaa.

Mark­ku Kos­ke­la, Iin val­tuu­tet­tu, Kokoomus