Näin vuoden lähestyessä loppuaan, on tapana hieman katsella taaksepäin mennyttä vuotta. Vuosi 2020 jää varmasti historian kirjoihin hyvin eriskummallisena vuotena, erityisesti maailmanlaajuisen pandemian tuomien asioiden ja vaikutuksien vuoksi.
Monet käytänteet ovat kokeneet muutoksen ja varmasti osa myös pysyvästi. Voisi ainakin ajatella, että jatkossa työskentelemme enemmän etänä ja lennämme ja liikumme vähemmän erilaisiin kokouksiin ja palavereihin. Vuosi sitten arveltiin, että tämä kulkutauti on meille kaukainen asia, mutta alkukeväästä se mullisti monet asiat merkittävästi. Hiihtolomaviikolla, kun Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö vieraili Iissä, emme enää perisuomalaiseen tapaan kätelleet, vaan tervehdimme muilla tavoin. Aika näyttää, jääkö kättelyn hyvä tapa ja perinne kokonaan pois.
Koronakriisin terveydelliset ja taloudelliset vaikutukset ihmisiin ja yhteiskuntaan ovat ja tulevat olemaan merkittävät. Kaikkia vaikutuksia emme kuitenkaan vielä tiedä. Tätä kirjoittaessani Suomeen on saapunut ensimmäinen erä rokotteita ja rokotukset ovat käynnistyneet. Rokotteesta odotamme helpotusta taudin taltuttamiseen.
Tulevalle vuodelle 2021 valtiovarainministeriö ennustaa bruttokansantuotteelle jo 2,5 prosentin kasvua eli kansantaloudellisessa mielessä olemme menossa parempaan suuntaan. Lainalaisuushan on, että laskukauden jälkeen tulee ennen pitkää aina nousukausi.
Hallitus on antanut 8.12.2020 eduskunnalle esityksen sote-uudistuksesta ja sitä koskevasta lainsäädännöstä. Esitetyssä uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät annetaan 22 järjestäjän vastuulle.
Hallituksen tavoitteena uudistuksella on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimen palvelut, parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti, vastata yhteiskunnallisten muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin ja hillitä kustannustenkasvua sekä parantaa turvallisuutta.
Eduskunnan hyväksyessä esityksen lait tulisivat porrastetusti voimaan ja kokonaisuutena 1.tammikuuta 2023. Onko tämä uudistus sellainen, joka saa eduskunnan hyväksynnän, selviää lähikuukausien aikana.
Mitä kunnat ja kaupungit tekevät sitten tulevaisuudessa? Sosiaali- ja terveyspalvelut merkitsevät nykyisellään karkeasti noin puolet kuntien ja kaupunkien talousarviosta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä perustettaville hyvinvointialueille, kuntiin ja kaupunkeihin jää kuitenkin merkittäviä tehtäviä; osaamisen ja kulttuurin edistäminen, kunnan elinvoiman edistäminen, elinympäristön kehittäminen ja paikallisen identiteetin ja demokratian edistämisen tehtävät. Tärkeitä tehtäviä kaikki.
Iin kunnassa olemme parhaillaan päivittämässä kunnan elinkeino-ohjelmaa. Elinkeino-ohjelma linjaa toimenpiteitä, joilla ennen kaikkea tavoitellaan elinvoiman edistämistä ja parantamista kunnassa. Päivitystyötä valmistelee ja työstää työryhmä, jonka puheenjohtajana toimin. Elinkeino-ohjelma valmistuu vuoden 2021 alkupuolella, jolloin se lähtee sitten poliittiseen käsittelyyn.
Onko elinvoimaan panostaminen kannattavaa? Elinvoimainen kunta vetää puoleensa asukkaita, yrityksiä ja investointeja. Uudet yritykset tuovat työpaikkoja. Uudet asukkaat tuovat yrityksille ostovoimaa ja syntyy sellainen itseään ruokkiva kierre.
Kunnat ja kaupungit valmistelevat omia elinkeino-ohjelmiaan omien aikataulutuksien mukaan. Tunteeko elinvoima kuntarajoja? Onko toisen kunnan menestys toiselta pois?
Ajattelen niin, että tarvitsemme omien hankkeittemme lisäksi seudun kuntien/kaupunkien kanssa yhteisiä elinvoimahankkeita. Koko seudun vetovoiman parantaminen hyödyttää kaikkia. Yksi esimerkkihanke Oulun seudun vetovoiman parantamisesta olisi lähijuna Iistä Liminkaan. Se parantaisi alueen kilpailukykyä ja houkuttelevuutta vertailussa muihin kaupunkiseutuihin.
Toisaalta, jos saamme seudulle esimerkiksi uuden ison työllistäjän, sen vaikutusalue on huomattavasti laajempi kuin sen sijaintipaikkakunta. Yksi merkittävä esimerkki laajoista vaikutuksista on mahdollinen Kemin biotuotetehdas, joka sai ympäristöluvan 18.12.2020, yhtiö tekee lopullisen investointipäätöksen lähiviikkoina. Investoinnin arvo olisi noin 1,5 miljardia euroa. Tehtaan vaikutukset rakentamisvaiheessa ja myöhemmin tuotantovaiheessa heijastuvat laajasti myös Iin kunnan alueelle. Tässä kehityksessä Ii tulee olemaan mukana.
Näillä ajatuksilla haluan kiittää kaikkia kuluneesta vuodesta ja yhteistyöstä sekä toivottaa Hyvää Uutta Vuotta 2021!
Johannes Tuomela, Iin kunnanhallituksen puheenjohtaja, Keskusta