Vuoden 1966 painin raskaan sarjan MM-nelosella, kahden lapsen isällä, neljän lapsen papalla ja liki 60 vuotta aviomiehenä olleella kirjailijalla, runoilijalla, politiikan liemissä keitetyllä, urheilun, järjestötyön sekä sanomalehtialan parissa työuransa tehneellä Osmo Hekkalalla on 80 ikävuoden kohdalla päällimmäisenä mielessään kunnioitus ikävuosiaan kohtaan sekä yllätys siitä, että on näin pitkän iän saavuttanut.
– Urheilutermein sanon, että 80-vuotiaat jo juoksevat kaartuen loppusuoralle sen tiedostaen, eikä pelkoa ole.
Omasta kunnostaan Hekkala on pitänyt huolen liikkumalla aktiivisesti.
– Pyöräilen edelleen lähes joka päivä noin kymmenen kilometriä, ja Pateniemen luontokuntosalillakin käyn usein. Pidän yllä vireyttä, vaikka kaikenlaisia vaivojakin on vastaan tullut, Hekkala sanoo.
Hänen mukaansa ihminen tarvitsee fyysistä liikettä.
– Iäkkäiden liikuntatoiminta on äärimmäisen tärkeää, se vähentää Buranan tarvetta. Tässä poliittinen suunta on huono, kun järjestöiltä leikataan, eikä kukaan tosissaan kanna vastuuta liikunnan edellytysten rakentamisesta kansanterveyden ylläpitämiseksi.
Nykyisin Rajakylässä asuva Hekkala toteaa, että kotiseutu Kellon Piimäperä on aina vaan rakkaampi paikka. Maailman napa.
– Sieltä tämä kaikki on lähtenyt.
Tärkeä tekijä elämänilon ylläpitämisessä on vuosikymmenten ajan ollut vaimo, Helena, jonka kanssa parisuhteen yksi kulmakivistä on ollut yhteinen huumori. Vaimo on myös ollut terveysasioissa tärkeä tuki miehelleen elämän eri vaiheissa.
– Minulle erityisen tärkeä keskusteluyhteys on se, joka on muodostunut nuorimman lapsenlapseni Emilian kanssa. Siinä jutellaan viikoittain läpi asioita, onko kaikki hyvin ja mikä pännii, Osmo Hekkala kuvailee.
Tulevina vuosina hän toivoo voivansa elää hyvää perusarkea läheistensä kanssa.
– Toivottavasti kaikki edellytykset siihen säilyvät.
Työelämäänsä ja koulutustaan Osmo Hekkala kuvailee seuraavasti:
– Olen kansakoulupohjalta koulutettu luokkatietoinen hitsari vasemmistolaiselta laidalta, jossa pysyin aina.
Hän työskenteli työvuosinaan myös TUL:n piirin toiminnanjohtajana sekä Kansan Tahdon toimitusjohtajana. Työvuodet loppuivat ennen eläkeikää vakavan auto-onnettomuuden seurauksena.
– Yritin vielä töihin paluuta, mutta ei siitä mitään tullut.
Jo tuolloin 1990-luvun alussa Hekkalan mukaan oli nähtävissä paperilehden alamäki, joka on hankaloitunut siitä alkaen.
– Olen ajatellut, että aluelehtien ja paikallislehtien säilyminen olisi varsin tärkeätä, että alueiden asioita uutisoitaisiin. Paperilehti on minusta kuin huonekalu, se kuuluu kotiin, Hekkala toteaa.
Politiikassa Osmo Hekkala kuvailee olevansa katsomossa, josta on helppo huudella. Hän toteaa, että nykyhallituksen porvaripolitiikan ilmentymä on kovaa kyytiä köyhille.
Kilpaurheilussa taas on Hekkalan mukaan syytä olla huolissaan Pariisin olympialaisten huonosta menestyksestä.
– Olympiakomitea pitäisi rakentaa vain huippu-urheilun pohjalle. Sinne riittävät houkuttimet ja koulutus- ja työolot niin, että ei tule nälkä. Kansallinen liikunta pitäisi ohjata uudelleen aluejärjestöjen tehtäväksi, jotta terveys saataisiin päällimmäiseksi asiaksi. Tämä olisi kuitenkin iso remontti, johon on varmaan vaikea ryhtyä.
Hekkala kertoo vuosina 1965–1970 urheilleensa maajoukkueessa siten, että Oulu Oy:n Pateniemen saha maksoi hänelle 50-prosenttista urheilijapalkkaa seitsemänä päivänä viikossa. Kiitosta saa myös Haukiputaan kunnan tuki liikuntapuolelle.
– Nyt jos halutaan saada huippuja urheiluun, pitäisi päästä eroon kännykkävallasta joka nuoria pitää otteessaan. Koululiikuntaa pitää kehittää ja tunteja sinne lisätä.
Kaikilla nuorilla pitäisi olla mahdollisuus harrastaa liikuntaa. Nykyisiä harrastamisen kustannuksia Hekkala pitää poskettomina.
– Kaljan veroale pois ja rahaa nuorten liikuntaa. Näitä valintoja pitää tehdä.
Syntymäpäiväänsä Osmo Hekkala viettää 14.9. läheistensä kanssa. Ei lahjoja, ei vastaanottoa.
Runomiehenä Osmo Hekkala muotoilee hyvän elämän ohjenuoran näin: Meissä ihmisissä on rakkautta enemmän kuin vihaa. Osoittakaamme toisillemme rakkautta, sitä on enemmän.
Info
Nimi: Osmo “Osku” Hekkala
Syntynyt: Piimäperällä 14.9.1944
Perhe: Vaimo Helena, kaksi lasta ja neljä lastenlasta
Työura: Hitsarista TUL:n toiminnanjohtajan kautta Kansan Tahdon toimitusjohtajaksi
Urheilusaavutus: MM nelonen painissa vuonna 1966
Julkaisut: Piimäperä – ei paljon pirukaan vuonna 1999, Piimäperä – Isäni maa vuonna 2004, joka sai Päätalo-instituutin Möllärimestari-palkinnon vuonna 2005, Raskaansarjan runokirja vuonna 2004 (yhdessä Erkki Alajärven, Eero Suvilehdon, Pertti Ukkolan, Aleksandr Karelinin ja Tomas Johanssonin kanssa sekä Kylmää oli aamusaikka vuonna 2011
Motto: Tästä eteenpäin
Kirja: Jari Kupila, kun mitalitoivot ampuivat toisiaan
Musiikki: Heprealaisten vankien kuoro oopperasta Nabucco Raahen Laulutovereiden esittämänä
Paras painikaveri: Eero Tapio, Haukiputaan Heitto
Painiote: Syliheitto, toimii molskilla ja kotona.
TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.